En ole kovin tuttu Nesserin vanhemman tuotannon kanssa, mutta Barbarotti-sarjasta olen lukenut innolla nyt kaikki neljä, ja huomasin, että viideskin olisi jo luettavissa!
Genreen "dekkarit" mahtuu nykyään niin monenlaista luettavaa. Tulin juuri Espanjan-lomalta, jonka aikana luin kaksi hyvin erilaista dekkaria. Niistä Barbarotti-sarja edustaa sitä leppoisampaa, pehmeämpää ja inhimillisempää lajia. Voisi kai sanoa, että tarina on tavallaan melko perinteistä genreä, jossa etsivä tutkii rikosta ja ratkaisee sen.
Nesserin teoksissa minua viehättää ennen kaikkea sen pitäytyminen pienissä ympyröissä ja tavallisissa ihmisissä. Tutkittava rikos liittyy aina yksilöiden henkilökohtaisiin tragedioihin - mustasukkaisuuteen, rakkauteen, avioliittoihin, kaunoihin - sen sijaan, että teos ottaisi kantaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin tai loisi kuvaa maailmasta, jossa sarjamurhat ovat arkipäivää. Tarinoiden ja tutkimuksen keskellä ei voi olla edes varma, onko kyseessä rikos. Barbarottin oma pohdinta onnen ja elämän tarkoituksen etsimisestä, rakastamisesta ja elämän rajallisuudesta ovat suorastaan filosofisia, kuitenkin mukavalla tavalla sympaattisia. Barbarottilla on myös hauska tapa käydä kauppaa jumalansa kanssa. Sarja on hyvää vastapainoa sille dekkareiden lajityypille, joka korostaa yli-inhimillisyyttä, suorittamista ja tekniikkaa.
Pidän myös tämän sarjan dialogista. Vaikka se on varsin vähäeleistä, se on jollakin tapaa aitoa ja ajoittain suorastaan hymyilyttävän nokkelaa sanailua. Mikä tahansa Barbarotti-sarjan teoksista toimii itsenäisenä lukukokemuksena, joskin tällaisissa sarjoissa viitataan aina tietyn verran päähenkilöiden elämään liittyviin yksityiskohtiin. (Kuva kustantajan.)
En ole Nessereitä lukenut kuin joskus jonkin, josta en niin innostunut. Tämä sarja taitaisi olla kuitenkin juuri passeli minulle. Ehkäpä kesällä ehtisin lukea jonkin näistä.
VastaaPoista