Sivut

16.9.2016

Pekka Hiltunen: Onni

Pekka Hiltunen. 2016. Onni. WSOY. 395 sivua. 

Onni on yksi kiihkeimpiä romaaneja pitkään aikaan. Vahvasti ajankohtainen teos, joka pohtii työelämän murrosta, median roolia, julkisuuden kipeyttä ja tietysti rakkauden vaikeutta. Päähenkilö Oskari on nelikymppinen toimittaja, joka painii ammattiylpeytensä kanssa. Miten voi tehdä kunnon journalismia, jos kukaan ei halua enää lukea perusteellisesti taustoitettuja juttuja? Toimituskunta harvenee järkyttävää tahtia ja vain harvat avainhenkilöt pysyvät kelkassa. Onko Oskarilla rahkeita ja tarpeeksi muuntautumiskykyä ollakseen yksi avainhenkilöistä?

Työhaastattelussa Oskarin on paljastettava psykologille huijaavansa. Hän ei pysty pitämään sisällään kaikkea sitä pelkoa, ahdistusta ja vihaa, jota alan muutokset ja keski-ikä tuovat mukanaan. Keskustelu psykologin, Emman, kanssa venyy myöhään yöhön saakka. Emmalla olisi tarjota Oskarille ratkaisuja, mutta tällä ei ole kanttia myydä itseään ja periaatteitaan. Sohvalla istuessaan Oskari kertoo Emmalle myös menneisyydestään ja perheestään.

Menneisyydessä, ja vieläkin, on Tuulikki, tuo tuhannen mulkun tyttö Rovaniemeltä, jonka missio elämässä olisi pelastaa kaikki homot epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Seksityöläiseksi ajautuneen räväkän naisen elämä ei mene ihan käsikirjoituksen mukaan, eikä heistä Oskarin kanssa tule paria, vaikka alku onkin loistava. Yhteys Oskariin on kuitenkin se, mikä pelastaa Tuulikin - ja lopulta tämä saa olla mukana todistamassa kaunista homoliittoa valtameren toisella puolen.

Jos Tuulikilla on roolinsa Oskarin elämässä, kuka sitten on Roady Runner? Muinainen koulukaveri, joka elää omassa kuplassaan matkalla kohti supertähteyttä musiikin evankelistana. Surkuhupaisa, supliikki hahmo on vienyt näkemyksen omasta erinomaisuudestaan niin pitkälle, että elää sitä täysillä, eikä näe tilanteessaan mitään säälittävää. Ei ennen kuin Oskari sanoo sen ääneen.

Rakkaus musiikkiin ja julkisuuteen, vimma ahdasmielisyyden poistamiseksi, rakkaus omaa työtä kohtaan. Rakastaminen ja periaatteet tekevät elämästä kiihkeää, mutta myös haavoittuvaista. Oskarilla, Tuulikilla ja Roadylla on kullakin tapansa etsiä onnea, mutta miten he pärjäävät kovassa maailmassa? Onni herättää isoja kysymyksiä nykymaailman menosta, vahvoista ja heikoista. Jos Tuulikki päätyy huoraamaan, onko suuren mediatalon pinnallinen toimittaja loppujen lopuksi sen paremmassa asemassa? Onni kärjistää ja provosoi, mutta pistää ajattelemaan ja sanoo ääneen sen, mikä on jo monien huulilla.

Hiltusen tekstiä on ilo lukea. Se on - käytän taas samaa adjektiivia! - kiihkeää ja nopeatempoista, räväkkää ja älykästä. Kirjailijan työ toimituspäällikkönä näkyy romaanin slangissa ja yritysmaailman monipuolisessa ruotimisessa. Tuulikin pohjoinen murre ja Roadyn hervoton itsekeskeisyys tuovat riemukasta vastapainoa Oskarin pessimismille ja maailman kovuudelle. Monipuolinen teos, joka ei kuitenkaan rönsyile eikä vahvoista aiheista huolimatta repeile liitoksissaan, vaan pysyy hallitusti kasassa. "Onnin kanssa lukija pääsee sukeltamaan erilaisiin maailmoihin", kuten Krista toteaa. Arjakin postasi Onnista, eilen. Vahva suositus!

10 kommenttia:

  1. Bongasin tämän eilen aktivoiduttuani pitkästä aikaa BookBeatin, ja pistin listalle. En ole tainnut Hiltusta lukea laisinkaan aiemmin, mutta tämä kuulosti teokselta, josta saattaisin pitää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullekin tämä oli ensimmäinen Hiltunen ja se tekikin sitten heti melkoisen vaikutuksen!

      Poista
  2. Hiltunen on ihana, Onni on ihana. Jos tykästyit Hiltusen tyyliin, lue ISO! Se on sielukirjani <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan varmasti luen vielä jonain päivänä! :)

      Poista
  3. Aah, miten upeasti Onnista kirjoitat. Oli ilo lukea hieno arviosi, samoin kuin oli ilo lukea Hiltusen Onni. <3

    Roady Runner jäänee mieleeni yhtenä tämän kirjavuoden makoisimmista henkilöhahmoista. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Onni oli upea teos ja Roady Runner ihan mielettömän hyvä tuote(!) kirjailijalta :)

      Poista
  4. Olipas innostava kirjoitus! Hieman täytyy vaan odotella, kun kirjaston varausjonoa tämän teoksen kohdalla riittää. Sinulle on haaste blogissani, tämä on toki jo pitkään kiertänyt, mutta tässäpä jos vaikka innostut vielä osallistumaan :) http://rinkkajanojatuoli.blogspot.fi/2016/09/liebster-award.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mietin kysymyksiäsi ajan kanssa ja kirjoittelen vastauksia joku päivä :)

      Poista
  5. Pitääkin koittaa saada tämä jostain käsiini! Tausta kuulostaa yllättävän samanlaiselta kuin Johannes Ekholmin Rakkaus niinku, jonka luin. Kiinnostava lukukokemus varmasti! Kiitos postauksestasi, tämä oli jotenkin itseltäni mennyt ohi.
    Liityimme lukijaksi :)

    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tiia! Minulle tuli Onnista mieleen myös Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät. Ei niinkään aiheista, vaan siitä, miten pelottavan hyvin kirja on ajan hermoilla.

      Poista