Marja Björk: Poika

Marja Björk 2013. Poika. Like. 215 sivua.

Marion eli Makke tajuaa jo ihan pienenä, että on omituista luokitella ihmiset tytöiksi ja pojiksi. Hän itse ei kuulu kumpaankaan ryhmään: tarhan tädit, opettajat, mummu ja joskus äitikin sanoo häntä tytöksi, mutta hän viihtyy paremmin poikien leikeissä ja ihastuu tyttöihin. Vähitellen kouluiässä asiasta syntyy sekaannuksia ja ongelmia tulee aina vain enemmän. Liikuntatunneilla pitäisi olla jompaa kumpaa ja miten ihmeessä pystyy päättämään käydäkö miesten vai naisten vessoissa. Kun Maken perhe muuttaa Tikkurilasta Kallioon, alkaa parin vuoden yksinäinen aika ja Makke joutuu todella pelkäämään lähestyvää murrosikää, rintojen kasvua.

Kun haluaa muuttua päivä päivältä enemmän mieheksi ja muuttuukin aina vain enemmän ja enemmän naiseksi, energia ei riitä koulunkäyntiin.

Vähitellen nuorukainen löytää kaveriporukan, saa arvostusta ja tyttöystäviä. Hän oppii, miten kannattaa pukeutua jotteivat rinnat näy. Viimeistään ammattikoulussa on jo selvää, että hän on yksi jätkistä. Aikuisuuden lähestyessä oma identiteetti ja mahdollisuudet muutokseen alkavat selkiytyä. Sitä ennen on kuitenkin käytävä läpi lähes helvetillinen nuoruus. Maken perheessä pojan sukupuolisuus ei ole ainoa raskas taakka. Lasten ollessa alle kouluikäisiä heidän isänsä kuoli ja äiti joutui maksamaan ankarat velat pienistä tuloistaan. Pienituloisen naisen oli jaksettava yksin niin suru, menneisyyden häpeä kuin arki huomiota herättävän lapsen kanssa.

Aikuisena Makke, sittemmin Miro, ymmärtää jo paremmin mitä kaikkea hänen äitinsä ja veljensä ovat saaneet kestää. Murrosikä ei mene nimittäin ohi pelkästään ovia paukuttelemalla, vaan välillä otetaan yhteen opettajien, poliisin ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Makke on rajojaan kokeileva teini, joka ajautuu Kalliossa vaarallisillekin teille. Kotona pahaa oloa purkaa myös äiti, vaikka loppujen lopuksi äiti on luja kuin kallio ja puolustaa lastaan viimeiseen saakka.

Poika perustuu kirjailijan oman pojan kokemuksiin. Voin vain kuvitella (ja lukea), millaista teini-ikä on transsukupuoliselle ja hänen perheelleen. Kirjaan tuskin edes mahtuu kaikki se huoli ja tuska, mitä nuori ja varmasti vanhempikin joutuu läpikäymään. Poika on romaani paitsi sukupuolisuudesta, myös perheen sisäisestä dynamiikasta ja kunnioituksesta.

Poika on rankasta aiheestaan huolimatta helppolukuinen ja mukavan suorasanainen teos. Se sopii kenelle tahansa, niin nuorelle kuin aikuiselle lukijalle. Helppolukuiseksi sen tekee toteava, jopa hieman räväkkä tyyli, joka ei selittele eikä runoile. Se myös pitää hyvin otteessaan ja luinkin sen yhdessä illassa. Kirja on ollut Finlandia Junior -ehdokkaana vuonna 2013.

Kirjasta lisää blogeissa Kirsin kirjanurkka, Kirjanurkkaus ja Kirjasfääri. Osallistun kirjalla Prideviikon lukutempaukseen ja sijoitan sen Helmetin haasteessa kohtaan 48: Kirja aiheesta josta tiedät (hyvin) vähän. Jos en ihan vähän niin nyt ainakin enemmän.