R. J. Palacio 2017. Englanninkielinen alkuteos Wonder. Suomentanut Inka Parpola. WSOY 2017. 336 sivua.
Tämän teoksen lukemisesta on kulunut jo muutama kuukausi ja kuvittelinkin jo etten kirjoita siitä blogiin, mutta Ihme kyllä, nyt näyttää siltä, että kirjoitan kuitenkin. Lukupiireissä on monien ihanien asioiden lisäksi se huippu puoli, että tulee luettua kirjoja joihin ei muuten tarttuisi, kuten vaikkapa lasten- ja nuorten romaanit, jollainen tämä Ihme on.
Kirja kertoo kymmenvuotiaasta August Pullmanista, tai Auggiesta, kuten häntä kutsutaan. Auggie on käynyt tähän asti kotikoulua, mutta on mielestään valmis siirtymään normaaliin peruskouluun, muiden lasten sekaan. Syy siihen, miksi Auggieta on pidetty kotona niin pitkään, on hänen kasvoissaan. Lukuisten leikkaustenkin jälkeen hänen kasvonsa poikkeavat niin sanotusta normaalista niin paljon, että ihmisten on useimmiten vaikea olla tuijottamatta. Niinpä Auggien vanhemmat pelkäävät kovasti, että poikaa kiusataan koulussa liikaa.
Kun kyseessä on nuorille lukijoille kirjoitettu romaani, osaa aikuinen lukea luottavaisin mielin ja tietää, että tästä selvitään. Ensimmäinen kouluvuosi on kuitenkin Augustille hyvin rankka, kiusaajia löytyy niin lapsista kuin tavallaan aikuisistakin. Ennakkoluulot jyräävät alkuun, mutta älykäs ja huumorintajuinen pieni mies alkaa vähitellen kerätä kavereita ympärilleen, ja voittaa rohkeudellaan ne koulun ärsyttävimmät tyypit.
Ihme on selviytymistarina ja sen tarkoituksena on rohkaista niitä, jotka törmäävät ennakkoluuloihin, kiusaamiseen ja syrjintään. Tietysti se sopii muillekin ja toivottavasti myös selättää turhat ennakkoluulot niin lasten kuin aikuistenkin mielistä. Kiusaamiskuviot kun eivät rajoitu koulumaailmaan, vaan valitettavasti niihin törmää vielä työelämässäkin, saatika sitten ennakkoluuloihin ylipäätään.
"Äiti? Täytyykö minun pelätä ikuisesti sellaisia ääliöitä? Siis silloinkin kun olen iso. Onko se aina tällaista?"
Aikuiselle lukijalle Ihmeen asetelmat ja henkilöhahmot ovat varsin selkeitä ja stereotyyppisiäkin, ja esimerkiksi hänen vanhempansa ihan kamalan täydellisiä, mutta täytyy sanoa että ennalta-arvattavuudestaan huolimatta teksti on erittäin miellyttävää ja taitavasti kirjoitettua, suorastaan vetävää. Romaanista tulee kaiken kaikkiaan hyvä mieli. Monipuolisuutta ja tasoja kirjasta myös löytyy, sillä kertojina äänen saavat monet muutkin kuin Auggie. Luontevasta ja mukavasta kielestä kiitos myös taitavalle suomentajalle!
Helmetin haastekohtia on aika vähän enää jäljellä, mutta onneksi vielä tuo 33 eli selviytymistarina on vapaana! Lisäksi osallistun sillä Yhdysvallat-lukuhaasteeseen. Ihme löytyy myös blogeista Yöpöydän kirjat, Tarinoiden syvyydet, Tuntematon lukija ja Kirjasähkökäyrä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti