Tällä viikolla juhlitaan naistenviikkoa myös monissa kirjablogeissa. Minun tälle viikolle ajoittamani postaukset ovat joko nimipäiväänsä viettävien naisten kirjoittamia teoksia tai teoksia, joiden nimessä on mainittu jollakin tapaa nainen tai tyttö. Aloitan viikkoon sopivalla teoksella Tympeät tytöt. Hyvää nimipäivää tänään kaikille Riikoille!
Miltä tuntuu kasvaa tytöksi ja naiseksi maailmassa, joka on pitkälti miesten määrittelemä ja jossa patriarkaatti näkyy lähes kaikessa, kuten vaikkapa yritysmaailmassa, oikeuslaitoksessa, työmaailmassa, koululaitoksessa, filosofiassa, taiteessa, politiikassa ja mediassa. Puhumattakaan siitä, millä tavalla se vaikuttaa perheiden sisällä ja tyttöjen mahdollisuuksissa nähdä itsensä. Tympeät tytöt kertoo esteistä, joita tytöt kohtaavat kasvaessaan aikuisiksi.
Yhdeksän sarjakuvakertomusta käsittelee aiheita, jotka ovat meille kaikille (naisille) tuttuja, ja joita edelleenkin kannattaa pysähtyä ajattelemaan. Tytöksi kasvamisen ympärillä on hurjan paljon erilaisia normeja, seiniä joihin törmää jatkuvasti, ja joita monet meistä naisistakin ylläpitävät asenteillaan ja puheillaan. Milloin olen huora, milloin pyrkyri, liian seksuaalinen? Miksi vartaloni on muiden kommentoinnin alainen lapsesta lähtien?
Kehon kontrollointi on monelle tai varmaankin lähes kaikille naisille arkea. Ollakseen suosittu ja menestynyt täytyy ulkonäön täyttää tietyt kriteerit, mutta liian pitkällekään ei saa mennä. Näitäkin sääntöjä pidämme tavallaan itse yllä, ja niitä toistavat media, tv-sarjat, elämäntapablogit jne. Normiin sopimaton ihminen rikkoo järjestystä ja aiheuttaa pahennusta. Häpeään kasvamisesta on tullut historian saatossa ihan luonnollista.
Häpeää tuntee todennäköisesti myös tyttö, joka pelkää jatkuvasti miehen sopimatonta kosketusta tai väkivaltaa. Ja miksipä ei pelkäisi, sillä joka toinen nainen on kokenut seksuaalista häirintää, ja Suomi on tutkimusten mukaan EU:n väkivaltaisin maa naisille. Häpeää tyttö kokee kuitenkin, sillä ehkä hän olisi voinut itse pukeutumisellaan tai käyttäytymisellään estää miehen sopimattoman käytöksen?
Tanskasen teoksen teemoilla on vankka tutkimuksellinen tausta, kuten siinä, miten kotityöt edelleen jakautuvat epätasaisesti ja miten nainen hoitaa kodin metatyön miehen auttaessa naista. Naisten kotona tekemän työn ei nähdä olevan yhteiskunnallisesti tuottavaa, joten jos nainen jatkaa luonnollista kutsumustaan myös työelämässä hoivaamalla muita, miksi siitä pitäisi maksaa? Naisten euro on kivunnut lähemmäksi miehen euroa, mutta välissä on edelleen todella vaikeasti murrettavia rakenteita.
Näkökulmamme maailmaan, historiaan ja kulttuuriin ovat syntyneet pääasiassa miesten kynistä.
Siksi tässäkin blogissa luetaan pääosin naisten kirjoittamia kirjoja. Niin kirjallisuudessa kuin politiikassa miehet suosivat miehiä, kun taas naiset lukevat ja äänestävät molempia. Tällä matematiikalla tasa-arvo ei toteudu koskaan. Vaikka 1990-luvulta lähtien mediassa ja kulttuurissa on nähty myös vahvoja tyttöjä, nämä ilmiöt korostavat ja edesauttavat enemmän yksilönvapautta kuin sukupuolten välistä tasa-arvoa sanomalla että kaikki on sinulle mahdollista. Tästä tullaankin 2020-luvun uupumukseen, jossa hyvinvointi on valjastettu palvelemaan työnarkomaniaa ja josta kärsivät pahiten kiltit tytöt.
---missä viipyy loistava liikeidea, jonka lehtien naiset saavat burnoutiensa aikana? Enhän mä tällaista inhottavaa masennusta VALINNUT.
Värikkäissä, upeasti piirretyissä sarjakuvissa seikkailee hauskasti rakennettuja hahmoja, jotka auttavat hahmottamaan tärkeää asiaa, kuten pimppienkeli, patriarkaatti, tolkun ihminen, kapitalismi, täti-ihminen ja koululaitos. Pimppienkeli auttaa tyttöjä viemään tarinaa eteenpäin, kommentoi ja muistuttaa tavoitteista, kun taas nuo muut asettuvat naurettavaan rooliinsa estäjinä, riistäjinä, mielipidevaikuttajina ja rakenteina. Mukana nähdään myös merkittäviä ajattelijoita, kuten Simone de Beauvoir tai Märtä Tikkanen.
Tanskasen teos saa todellakin ajattelemaan ja mieleen nousee väkisinkin hetkiä, joissa olen itsekin tuntenut häpeää, mielipahaa, närkästystä tai hämmennystä, vaikka en olisi tehnyt mitään väärin. Kotona, koulussa, töissä, baarissa, tyttöystävien kesken tai elokuvaa katsoessa. Monelle tämän kirjan lukeneelle tuttuja ovat varmasti myös Riina Tanskasen IG-tili samalla nimellä Tympeät tytöt, tai hänen luotsaamansa verkkomedia Vita nuova. Olin onnekas ja päädyin ystäväni mukana kuuntelemaan Tanskasta viime syksynä Tampereen kirjamessuille, josta myös ostin tämän teoksen.
Jos aihe kiinnostaa, suosittelen Liv Strömquistin niinikään sarjakuvallisia teoksia Kielletty hedelmä ja Prinssi Charlesin tunne. Helmetin lukuhaasteessa sijoitan tämän kohtaan 26: Kirja liittyy kansalaisaktivismiin. Goodreadsin haastekohdista käytän kohdan 46: A book with a non-human as one of the main characters. Pohjoisessa lukuhaasteessa tämä sopii kohtaan 2: Kirja, jossa matkustetaan ajassa.
Hieno muisto viime syksyltä tuo Tanskasen kuunteleminen. Tympeät tytöt on upea teos. Siinä riittää pohdittavaa, mutta siinä on myös sellaista voimaa, että se saa myös toimimaan, siis muuttamaan maailmaa.
VastaaPoistaKyllä, hyvin voimakas ja voimaa antava!
PoistaTämä upposi minuun ja herätti runsaasti muistoja <3
VastaaPoistaNäin on, hyvässä ja huonossa.
PoistaMinäkin pidin tätä vaikuttavana! Löytyy onneksi omasta hyllystä.
VastaaPoistaKotimaisia lahjakkuuksia on kiva kannattaa ostamalla teos omaksi :)
PoistaTiedän tämän kirjan, vaan on vielä lukematta. Hienoa, että naisasiaa ja tasa-arvoa viedään nuorille tytöille sarjakuvan keinoin. Aika monta Liv Strömquistin sarjakuvaa olen lukenut, minäkin suositan myös niitä.
VastaaPoistaMinusta pimppienkeli oli äärimmäisen rivo hahmo, jalkoväli levällään piereskelemässä. En ymmärrä, miksi Tanskanen piirsi jotain niin epäesteettistä. Olen lukenut monestakin kirjoituksesta, että tämä hahmo on suloinen.
VastaaPoistaTympeistä tytöistä on kait tulossa vaatemallisto, toivottavasti kankaisiin ei paineta tätä hahmoa.