Kirjavuosi 2018

Vuoden viimeinen päivä, eikä vuoden luettujen lista enää kasva, joten on aika kirjoittaa koontia. Kirjavuoteni 2018 oli blogin näkökulmasta toiseksi aktiivisin vuoteni, sillä 93 postausta on aika lähellä vuoden 2016 ennätystä, lähes sataa postausta. Ihan kaikki näistä eivät ole lukemiani kirjoja, vaan mukana on myös haastepostauksia, yksi teatterihehkutus sekä raportti Blogistanian kirjallisuuspalkinnoista.

Tässä blogissa on kuitenkin pääasiassa kyse kirjoista, joten paneudun nyt niihin. Vuonna 2018 luin kaiken kaikkiaan 84 teosta. Näihin lukeutuu enimmäkseen romaaneja, mutta mukana on myös kaksi runokokoelmaa, kaksi novellikokoelmaa, yhdeksän sarjakuvakirjaa, kaksi tietokirjaa ja yksi omaelämäkerrallinen teos. Romaaneista 14 voisi luokitella jännityksen tai dekkarien alle. Lasten- ja nuortenkirjallisuutta edustaa kolme teosta. Viime vuoteen verrattuna novellien määrä on romahtanut, mutta toisaalta sarjakuvien määrä on kasvanut roimasti, mikä olikin tavoitteeni tällä vuodelle.

Osallistuin useaan eri lukuhaasteeseen. Lukupino-blogin isännöimä Yhdysvallat-haaste innosti minua lukemaan peräti 15 aihepiiriin sopivaa teosta, ja etenkin loppuvuonna keräsin niitä ihan tietoisesti. Hurja Hassu Lukija kannusti sarjakuvien pariin, mikä tulikin tarpeeseen. Sarjakuvaromaanit olivat minulle entuudestaan melko vieras genre, mutta jatkan niiden parissa varmasti vielä jatkossakin, niin huikeita useimmat sarjakuvateokset olivat. Valtaosa lukemistani kirjoista sijoittui joko Helmet 2018 -lukuhaasteeseen tai Goodreadsin haastelistalle - tai molempiin. Linkin takaa pääset selailemaan haasteisiin lukemiani kirjoja.

Lukemistani 84 teoksesta peräti 61 on naisen tai naisten kirjoittama. Tämä ei ollut vuoden alussa mikään tietoinen valinta, mutta nyt jälkeenpäin vaikuttaa vahvasti siltä, että kirjavalintoihini on tänä vuonna vaikuttanut kirjailijan sukupuoli. Näin selkeää eroa miesten ja naisten välillä ei ole aiemmin ollut.

Eniten sain luettua kirjoja tietysti heinäkuussa. Tämä toistuu joka vuosi ja johtuu osaltaan naistenviikosta, jonka varrelle kerään innoissani viikon nimipäiväsankareiden teoksia. Linkin takana esimerkki naistenviikon postauksesta. Laiskin lukukuukausi näyttää olleen huhtikuu, jolloin olen lukenut vain kaksi romaania!

Mistä kirjani ja kirjailijani ovat kotoisin? Tämän vuoden tilastoissa näkyy Yhdysvallat jo mainitun haasteen ansiosta, yhteensä 13 teosta. Kotimainen kirjallisuus vie tietysti voiton 45 teoksella. Näin on ollut muinakin vuosina; kotimaisia on aina hieman yli puolet vuoden kirjoista. Vakiokakkonen Iso-Britannia jäi nyt kolmoseksi 11 kirjalla. Muuten kirjoja kertyi Iranista, Ranskasta, Virosta, Italiasta, Ruotsista, Irlannista ja Pakistanista.

Parhaimien teosten valinta on aina yhtä vaikeaa, mutta alla olevat kirjat pystyn nimeämään erittäin hyviksi varmasti vielä vuosienkin päästä. Usein on nimittäin niin, että saatan hehkuttaa jotain teosta heti lukemisen jälkeen, mutta huomaan jo parin kuukauden päästä, etten muistakaan sitä enää kovin hyvin. Tässä TOP 14:

• Marjane Satrapi: Persepolis 1. Iranilainen lapsuuteni
• Angie Thomas: Viha jonka kylvät
• Hanna Hauru: Jääkansi
• Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme
• Johanna Holmström: Sielujen saari
• Favilli & Cavallo: Iltasatuja kapinallisille tytöille
• Katja Kettu: Yöperhonen
• Nieminen & Vehkoo: Vihan ja inhon internet
• Marisha Rasi-Koskinen: Eksymisen ja unohtamisen kirja
• Sally Salminen: Katrina
• NoViolet Bulawayo: Me tarvitaan uudet nimet
• Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen
• Kamila Shamsie: Joka veljeään vihaa
• Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin

Ja niin vain kävi, että parhaimpien listalle pääsi vain naisia! :) Muuten pidän listaa mukavan monipuolisena. Kirjailijoista eniten luin tänä vuonna Elly Griffithsiä - luin nimittäin kaikki häneltä tähän mennessä suomennetut Ruth Galloway -sarjan dekkarit. Kakkoseksi tässä sarjassa ylsi Pierre Lemaitre, jonka kirjoja luin kolme. Näistäkin kaksi kuuluu jännärit-luokkaan, kuten myös Clare Macintoshin teokset, joita luin kaksi. Sarjakuvaromaanien ykkönen (myös laadullisesti!) on Marjane Satrapi, jonka Persepolis-teoksia ei voi liikaa ylistää.


Vuonna 2019 aion osallistua edelleen Helmetin lukuhaasteeseen ja uskon, että moneen muuhunkin sitä mukaa kun niitä ilmestyy. Henkilökohtainen haasteeni on lukea mahdollisimman paljon omaan hyllyyn kertynyttä kirjallisuutta. Niillä saan uskoakseni kuitattua esimerkiksi tuosta Helmetin 50 kohdan listasta useimman!

 Kiehtovaa kirjavuotta ja onnellisia lukuhetkiä 2019!