2.1.2022

Hanna-Riikka Kuisma: #Syyllinen

Hanna-Riikka Kuisma 2021. Like. 288 s. Sain lahjaksi.

Minun on saatava todiste olemassaolostani niin, että muutkin näkevät minut. Sellaisena kuin itse haluan. On aika ottaa oma kuvani haltuun.

Pienelle paikkakunnalle muuttaneella somevaikuttajalla - tai sellaiseksi tähtäävällä - ei mene hyvin. Hän on päätynyt myymään epämääräistä terveystuotetta, mutta myynti ja verkostointi takkuavat pahasti. Hänellä on taito ottaa valokuvia itsestään ja ympäristöstään kaikkien sometaiteen sääntöjen mukaan, mutta silti instagramiin eksyy kuvia väsyneestä, meikittömästä nelikymppisestä naisesta ja tämän nuhjuisesta asunnosta. Pian nainen on korviaan myöten pyramidihuijauksen ja verkko-ostosten aiheuttamissa veloissa.

Kahdessa aikatasossa - koronaepidemian puhkeamisen kynnyksellä ja puoli vuotta myöhemmin - etenevä romaani paljastaa heti alkuunsa, että tarina päättyy vankilaan, mutta miksi. Miksi hän on muuttanut äitinsä omistamaan asuntoon, johon äidillä on näköyhteys. Naisen mies käy päivisin töissä, eikä ole tilanteen tasalla, kunnes korona pakottaa miehen etätöihin ja osa-aikaiseen lomautukseen. Postiluukusta tipahtelevat karhukirjeet, terveystuotearsenaali ja syömättömyys on pidettävät tarkemmin piilossa.

Nimettömänä pysyvällä minäkertojalla on selvästikin takanaan rankka lapsuus ja nuoruus, koulukiusaamista ja väkivaltaa, mutta parisuhteessakin on jotain, mistä lukija ei ihan saa selvää. Miksi esimerkiksi illan yhteenotot tai pahantuulisuudet vaihtuvat lähes aina ihaniin aamupaloihin ja anteeksiantoon? Lukijalle ripotellaan vähitellen vihjeitä menneisyydestä, mutta mikä niistä on totta ja mikä naisen lääke- ja nälkähuuruista mielikuvitusta? Kuumottavaa tilannetta pahentaa miehen veljen muuttaminen niin ikään näköyhteyden päähän äidin naapuriin. Onko sattumaa, että tämän nuori tyttöystävä on samannäköinen kuin kertoja aikoinaan? Miksi nainen ottaa hedelmäveitsen mukaansa, kun lähtee viemään roskia?

Niin lukija kuin kertojakin ovat kai samaa mieltä kuitenkin siitä, että naisen äitisuhde on se, mikä selittää ainakin huonon kehonkuvan ja vaihtelevat anoreksia- ja bulimiakaudet. Hyvää tarkoittavalla äidillä on omituisia harrastuksia, jotka vaikuttavat myös tarinan loppuratkaisuun. Lukija pidetään loppuun asti pimennossa monien asioiden paikkansapitävyydestä, eikä loppukaan ihan kaikkea paljasta. Syyllisyyttä nainen toki tuntee monestakin asiasta - kukapa meistä ei - mutta vankilaan päätymisen syy selviää vasta viimeisillä sivuilla.

Kuisman teoksen naisessa ja hänen vainoharhoissaan on samaa kuin esimerkiksi A. J. Finnin bestsellerin Nainen ikkunassa päähenkilössä. Lääkehuuruisuudesta puolestaan tulee mieleen Ottessa Moshfeghin erikoinen romaani Vuosi horroksessa. Äidin käyttäytymisen vaikutusta lapsiin on hyödynnetty monienkin romaanien teemoissa, kuten vasta lukemassani Koko Hubaran Bechissä tai vaikkapa Delphine de Viganin omaelämäkerrallisessa teoksessa Yötä ei voi vastustaa

#Syyllinen on vetävällä tavalla etenevä romaani, jossa on jännärin piirteitä. Toisaalta #Syyllinen on myös satiiri somemaailman aiheuttamille paineille ja niihin lankeavia ihmisiä kohtaan. Sujuva kerronta ja häshtägien aiheuttama hyrähtely saivatkin minut suorastaan ahmimaan kirjan. Ajankohtaista on myös koronan ilmeneminen ja vaikuttaminen tapahtumiin - ensimmäinen lukemani teos, jossa nykypandemia näkyy! Ne kolme Kuisman teosta, jotka olen lukenut, ovat kivalla tavalla keskenään erilaisia, vaikka niissä onkin ehkä yhtymäkohtia, kuten reaalimaailman ja vainoharhojen sekoittuminen toisiinsa. Viides vuodenaika on kertomus hyväksikäytöstä, sairaasta väkivallasta ja lapsen keinoista selviytyä - eli jotain samaa kuin #Syyllisessä, mutta mukana on fantasiaelementtejä ja tyyli on erilainen. Finlandia-ehdokkaaksi valitussa Kerrostalossa puolestaan eletään kuin dystopiassa ja kerronta on sirpaleisempaa. 

Koukuttavasta romaanista myös blogeissa Tuijata, Kirjojen kuisketta ja Kirjarikas elämäni. Vuoden ensimmäinen lukemani kirja menee Helmetin lukuhaasteessa kohtaan 22. Kirja sisältää tekstiviestejä, sähköposteja tai somepäivityksiä. Seinäjoen kaupunginkirjaston haastepaikoista tästä löytyy vankila, ja Goodreadsin ATY-haasteesta täyttyy kohta 5: A book by an author wit two sets of double letters in their name.

7 kommenttia:

  1. En ole vielä ehtinyt tutustua uuteen Helmet-haasteeseen. Pitääpä tutustua. Pidän tämän kirjan mielessä, kun valitsen lukemista tuohon haasteen kohtaan.
    Iloista lukuvuotta sinulle :)

    VastaaPoista
  2. Tämän voisin itsekin lukea, vaikuttaa kiinnostavalta! Sillä saisi myös kuitattua tuon aika hankalan Helmetin kohdan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, olin riemuissani kun hoksasin että mulla on jo sopiva kirja!

      Poista
  3. Tämä täytyy kyllä laittaa lukulistalle, kuten Kuisman Kerrostalokin.

    Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä kaksi ovat todella hyviä! Hyvää uutta vuotta!

      Poista
  4. Tämä on harkinnassa, kun Kerrostalo oli niin hyvä.

    VastaaPoista