Riad Sattouf on kirjoittanut ja piirtänyt neliosaisen sarjakuvaromaanin lapsuudestaan Lähi-idässä. Ranskalaisen äidin ja syyrialaisen isän vaaleakutrinen lapsi herättää huomiota ensin Gaddafin Libyassa, sitten al-Assadin Syyriassa. Perhe muuttaa yliopistotutkinnon suorittaneen isän työn perässä, ja lapsen silmin tarkkaillaan hämmentyneinä, miten erilaisia maailmat ovat.
Isä olisi panarabialaisen aatteen puolestapuhuja, mutta politiikka ja uskonto ovat vaikea yhdistelmä. Etenkin kun ympäristön ihmiset ovat niin vähän kouluja käyneitä ja kuuntelevat uskollisesti hallitsijoitaan. Isä haluaa kasvattaa pojastaan tulevaisuuden arabin. Riadin ensimmäisten vuosien aikana se ei ainakaan ole helppoa... pitää lukea pidemmälle, sillä ensimmäisen teoksen päätyttyä tarina on vasta alussa. Millainen kasvaa pojasta, jonka äiti ja isä edustavat eri kulttuureja, ovat tottuneet erilaisiin kasvuympäristöihin ja yhteiskuntiin? Mihin maahan perhe lopulta päätyy asumaan ja miksi?
Tulevaisuuden arabi 1 on voittanut heti alkuunsa vuoden parhaan albumin palkinnon 2015. Enkä ihmettele, sillä Sattouf käsittelee tapoja, kulttuuria, asenteita, politiikkaa ja henkilöpalvontaa reippaan rohkealla tavalla. Lapsen näkökulma tuo kerrontaan aitoa ihmetystä ja kykyä kyseenalaistaa asioita aikuista suoremmin. Mukana on mustaa huumoria ja sarkasmia silloinkin kun lähellä tapahtuu kamalia asioita.
Kuvissa ja teksteissä on vahvasti mukana tunnetta, hajuja, väkeviä sanoja ja värejä (vaikkei varsinaisia värejä juuri käytetäkään). Albumi aloittaa tarinan perheestä ja sen jäsenten sopeutumisesta yhteiskuntaan, joka tuntuu ottavan vain askeleita taaksepäin. Sattouf kuvaa miten eri tavoin perheensisäinen hierarkia tai kommunikointi voi ilmetä, mitä sanomattomat sanat tai väärin asetettu kenkä voi tarkoittaa. Moni asia jää näin ensimmäisen osan jälkeen ihmetyttämään, mutta tätä pitää tosiaan jatkaa pidemmälle. Teoksesta tulee mieleen Marjane Satrapin Persepolis-albumit - Sattoufilla on samanlainen kyky kirjoittaa ja piirtää esiin se olennaisin, hämmästyttävin ja joko hirvein tai hauskin. Kokonaisuus on kulttuurihistoriallisesti opettavainen ja merkittävä. Juuri näin opimme ymmärtämään ihmisten erilaisia taustoja.
Tulevaisuuden arabista myös näissä blogeissa: Luettua elämää ja Oksan hyllyltä. Lukuhaasteissa tämä sopii moneen: Helmetissä kuittaan tällä kohdan 32: Kirja on alunperin julkaistu kielellä jota en osaa. Seinäjoen kirjaston haasteessa kohta 7: Kirja kuvaa merkittävän tapahtuman aikaa. PopSugar Reading Challenge: A fiction or non-fiction book about a world leader (ei pääosassa mutta jatkuvasti taustalla kuitenkin). Maailmanvalloitusta varten saan tästä Libya-pisteen, seuraavasta osasta sitten Syyrian.
Tämä on kyllä herkku. Naurattaa ja hirvittää. Sarjakuva toimii mainiosti historian kuvittajana ja omaelämäkerroissa.
VastaaPoista