Homer Hickam. 2015. Englanninkielinen alkuteos Carrying Albert Home. Suomentanut Päivi Paju. Harper Collins Nordic. 378 sivua.
Ehkä tämän matkan tarkoitus oli, että minä löytäisin elämän tarkoituksen. Sen sijaan se on vain tuonut uusia arvoituksia, joita en ymmärrä alkuunkaan.
Melkein tosi tarina miehestä, hänen vaimostaan ja vaimon alligaattorista. Suuren 1930-luvun laman aikoihin sijoittuvasta teoksesta on vaikea mennä sanomaan, mikä on totta ja mikä tarinaa, eikä sitä tiedä kirjailija itsekään. Kyseessä on joka tapauksessa kokoelma muistoja ja tarinoita kaukaa perheen menneisyydestä.
Kirjailijan äiti, Elsie, päätyy naimisiin kaivostyöläisen (Homer vanhempi) kanssa Länsi-Virginian hiilikaivosalueella sen sijaan, että eläisi loistokasta elämää Orlandossa näyttelijän vaimona. Häälahjaksi hän saa entiseltä heilaltaan alligaattorinpoikasen, Albertin. Albertista kasvaa sympaattinen lemmikki, joka muistuttaa katkeraa naista kaikesta siitä, mitä hän on menettänyt.
Pölyinen Coalwood ei kuitenkaan ole alligaattorille paras mahdollinen kasvuympäristö ja niinpä Elsie saa miehensä taipumaan yhteiselle matkalle kohti Orlandoa. Albert on saatava takaisin kotiinsa. Siitä matkasta tämä kirja kertoo. Matkaan oli varattu kaksi kesäistä viikkoa, mutta niin vain käy, että ajautuessaan seikkailusta toiseen, Elsie ja Homer palaavat kotiin vasta kuukausien päästä. Ajaessaan halki osavaltioiden Homer ehtii todistaa pankkiryöstön, osallistua sosialistiseen mielenilmaisuun, tavata hullun runoilijan, menestyä baseballin pelaajana, liittyä rannikkovartiostoon, esittää pääosaa Tarzan-elokuvassa ja johtaa ratatöitä Key Westissä. Elsie puolestaan kuljettaa laitonta viinaa, hoitaa rikasta vanhusta, johtaa majataloa ja rakastuu merenrantaan, opettelee lentämään ja joutuu hurrikaanin riepottelemaksi. Kaiken lisäksi nuoripari tapaa matkallaan sekä John Steinbeckin että Ernest Hemingwayn, ennen kuin Albert pääsee kotiin.
Ensialkuun ajattelin, että mitä ihme satuilua ja höpsöilyä tämä nyt on, mutta kun kirjaan asennoituu leppoisasti ja antaa seikkailujen viedä mukanaan, on lukukokemus melko riemastuttava ja rento. Ja ovatko tarinat totta - sillä ei ole mitään väliä. Homerin ja Elsien road tripistä muodostuu heidän elämänsä käännekohta, sillä vaikka Homer on aina tiennyt, että heidän tulevaisuutensa on ankkuroitu Länsi-Virginiaan, Elsie tarvitsee irtioton ja aikaa, jotta asiat selkiytyvät ja rakkaus omaan mieheen saa uuden mahdollisuuden.
Hickamin bestsellerteos on sitä lajia, joka on epäilemättä löytänyt suuren yleisönsä helppolukuisuutensa, tragikoomisuutensa ja lämminhenkisten tarinoidensa ansiosta. Minä olisin kaivannut siihen jonkinlaista terävyyttä ja särmää, mutta ehkä se olisi sitten ollutkin ihan erilainen. Tähän voisi tietysti lisätä filosofista pohdintaa siitä, mikä Albert oikeasti oli tai mitä se pariskunnalle edusti, ja miksi ihmeessä välillä mukana oli kukko. Tällaisen hupsunhauskan kirjan kanssa en kuitenkaan aio lähteä liian syvällisille vesille.
Kirjan on lukenut myös Lukutoukka-Krista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti