Erin Kelly: Älä jää pimeään

Erin Kelly 2017. Englanninkielinen alkuteos He said / She said. Suomentanut Päivi Pouttu-Deliére. Gummeruksen pokkarissa 486 s. Oma ostos. 

Kenen versio tapahtumista onkaan se mitä oikeasti tapahtui? Ja tuleeko koko totuus koskaan julki? Täydellisten auringonpimennysten perässä matkaavat Laura ja Kit päätyvät todistamaan tapausta, joka saa heidän elämänsä raiteiltaan viideksitoista vuodeksi. Ovatko he tulkinneet tapauksen oikein? 

Korona tanssi elävänä kultaisena liekkinä kaksi kertaa yhtä suurena kuin itse aurinko. Tähti ei ole enkeli vaan hirviö. Se oli niin valtava, että sai kaiken meille tapahtuneen ja kaikki meidän omat tekomme näyttämään mitättömiltä. Katumus, syyllisyys ja pelko sulivat pois.

Cornwallin kärjessä Lizard Pointissa järjestetään festivaalit auringonpimennyksen kunniaksi vuonna 1999. Laura seuraa tuoretta poikaystäväänsä Kitiä festareille, jossa pilvet meinaavat pilata pimennyksen, mutta mahdollistavat pahoinpitelyn, jonka Laura näkee. Nuoret joutuvat todistajiksi oikeuteen, jossa pitäisi pysyä totuudessa ja kertoa vain se, minkä on varmasti nähnyt. Laura suhtautuu tapaukseen kuitenkin intohimoisesti ja pieni valkoinen valhe muuttaa heidän molempien elämän.

Viisitoista vuotta myöhemmin käy ilmi, etteivät kaikki muutkaan ole kertoneet täyttä totuutta. Onko vankilaan joutunut mies syyllinen vai syyton? Pahoinpitelyn kohteeksi joutunut nainen tuntuu takertuvan Lauraan ja herättää ärtymystä Kitissä, jolla on huolia omastakin takaa. Pariskunta vaihtaa nimeä epäilyttävien ilkivallan tekojen alkaessa ja muuttaa uuteen osoitteeseen. Heitä ei löydä sosiaalisesta mediasta eikä heistä ole kuvia netissä. Mutta mitä he pelkäävät niin paljon? Kuka heidän perässään on?

Erin Kellyn pitkähkö jännäri on paikoin hieman hidastempoinen, eikä pitänyt otteessaan niin hyvin kuin olisin toivonut. Tarinassa sinänsä ei ole mitään vikaa ja erityisen ansiokasta on se, miten pitkälle hän saa lukijansa uskomaan kulloistakin näkökulmaa - joka useimmiten on Lauran tai Kitin. Viimeiset sata sivua paljastavat asioita joita ei olisi uskonut, mutta jotka tietysti selittävät paljon. Kauan odotettu käänne tulee ehkä hieman liian myöhään, sillä ainakin mikä olin jo hieman väsynyt lukemiseen. Yksityiskohdat yhdistyvät kyllä nerokkaasti, mutta toisaalta jotain olisi voinut jättää poiskin.

Kun sydämeni jyskytys hieman tasaantuu, jossakin menetyksen ja kauhun seassa on kauan kaivattu helpotuksen tuoma vapaus.

Teoksen tunnelma nojaa pitkälti päähenkilöidensä mielenliikkeisiin, ahdistukseen, pelkoon ja häpeään. Yhdessäolon vuosia leimaa piilossa pysymisen tarve ja salaisuudet, jotka saavat molempien mielenterveyden hajoamaan. Mutta onko piilottelulle ollut koskaan mitään todellista tarvetta? Kuinka paljon he ovat itse aiheuttaneet itselleen jättämällä kertomatta asioita, joiden luulivat rikkovan suhteen. Lisämielenkiintoa (tai no sehän riippuu lukijasta!) teokseen tulee auringonpimennyksiin liittyvästä tietomäärästä ja tapahtumista. Teemana se tavallaan lisää tummanpuhuvaa tunnelmaa ja on metaforisestikin rinnastettavissa pariskunnan elämään. Lontoosta ja Cornwallista tietysti pisteet!

Kirjasta myös näissä blogeissa: Leena Lumi, Luetut ja Kirjoihin kadonnut.