31.12.2023

Mitä luin vuonna 2023?

Vuodenvaihteeseen kuuluu katsaus toisaalta tulevaisuuteen, toisaalta menneeseen vuoteen, ainakin lukemisen osalta. Helmetin lukuhaasteen taulukot ja Goodreadsin tilastot helpottavat valtavasti vuosikatsauksen tekemistä - iso kiitos niistä! Niiden pohjalta olen kerännyt tietoa lukemistani kirjoista ja niistä olen myöskin ottanut alla olevat kuvakaappaukset tekstiä piristämään.

Luin vuoden aikana 67 kirjaa, joissa oli yhteensä 20230 sivua. En ihan yltänyt tavoitteeseeni, joka oli 75 kirjaa, mutta ihan tyytyväinen olen tähänkin määrään. Eniten luin nyt joulukuussa, sillä sairastin flunssaa joulukuun kaksi ensimmäistä viikkoa ja silloin kirjoja kului nopeaan tahtiin. Muuten vuosi on mennyt yllättävän tasaista tahtia eikä edes kesäloma näy juurikaan lukutahdissa. Olen käyttänyt kirjoihini keskimäärin 8,5 vuorokautta, tosin hajonta on hyvin suurta. Kirjani ovat jälleen kerran olleet hyvin tuoreita: jopa 88% niistä on julkaistu (Suomessa) vuonna 2022 ja kahta kirjaa vaille kaikki ovat 2000-luvulla julkaistuja.

Helmet-tilastoinnin mukaan 42% kirjoistani on saanut arvosanan 4,5 eli olen lukenut todella hyviä teoksia! Tämä (harha) johtuu osittain siitä, että jätän kirjan 50 sivun jälkeen kesken, jos se ei innosta. Parhaita lukemiani kirjoja (arvosana 5) ovat olleet muun muassa Bernardine Evariston Tyttö, nainen, toinen, Alex Schulmanin Kiirehdi rakkain, Joanne Harrisin Appelsiinin tuoksu, Kamila Shamsien Ystävistä parhain, Ella-Maria Nuttin Pohjoisessa kahvi on juotu mustana sekä Brit Bennettin Mikä meidät erottaa. Jos näistä pitäisi valita ihan parhaat, ne olisivat ehdottomasti Tyttö, nainen, toinen sekä Mikä meidät erottaa. Kotimaisista mikään ei tänä vuonna saanut minulta täysiä pisteitä, mutta Finlandia-ehdokas, Laura Gustafssonin Mikään ei todella katoa on mainitsemisen arvoinen.

Lukemistani kirjoista valtaosa on kaunokirjallisuutta ja niistä ison osan olen luokitellut sisältävän jännitystä, historiaa, draamaa ja yhteiskunnallisia teemoja. Parhaat arvosanat olen näköjään antanut kirjoille, jotka käsittelevät yhteiskunnallisia asioita, kuten edellä mainitut kaksi huipputeosta. Kotimaisia kirjoista on 38%; käännöskirjoista eniten kirjoja on Iso-Britanniasta, Ruotsista ja Yhdysvalloista. Parhaimmat arvosanat ovat keskimäärin brittikirjoilla. Naisten kirjoittamia kirjoja lukemistani on valtaosa, 71%, ja ne ovat saaneet hitusen miehiä paremmat arvosanat. E-kirjoja luen vain vähän. Peräti 64% kirjoista on lainattu kirjastosta. Kirjaostokset osuvat kirjamessujen syksyyn.

Helmetin haastekohtiin liittyviä tilastoja selasin erikseen. Haasteen kohta 39 (sain vinkin mediasta) keräsi eniten teoksia, peräti 47 kappaletta. Kakkoseksi nousi kohta 40 (kirjassa hylätään jotain). Sen jälkeen kolme seuraavaa eniten kirjoja kerännyttä haastekohtaa olivat 19 (paikka jossa olen käynyt), 10 (ohjeita ja neuvoja) sekä 22 (kirjassa on aihe, josta olen lukenut paljon). Vain yhden kirjan luin kohtiin 34 (kirja sijoittuu Ukrainaan) ja 25 (nimessä on viikonpäivä tai kuukausi). Kaksi kirjaa osui kohtiin 43 (kirja kertoo tulevaisuudesta jossa on toivoa - tulkitsin tämän niin että kirja myöskin sijoittuu tulevaisuuteen), 36 (olen ennakkoluuloinen kirjailijaa kohtaan) sekä 7 (klassikko Ruotsista, Norjasta tai Tanskasta). Kirjaston työntekijän suosittelemia kirjoja en tilastoinut, enkä myöskään kirjoja, jotka sopivat johonkin toiseen haastekohtaan.

Kirjavuoteen on siis mahtunut Helmet-haaste, mutta myös Goodreadsin Around the Year in 52 Books (ATY) -haaste, Pohjoinen lukuhaaste, Seinäjoen kaupunginkirjaston lukuhaaste sekä Piki-kirjastojen bingo. Näistä lisää blogin haastesivulla. Kesällä osallistun aina Naistenviikon haasteeseen, mutta tänä vuonna se jäi omalta osaltani hyvin vaisuksi. Samoin alkukesän Dekkariviikko meni ohi. Vuotta 2024 varten olen jo aloittanut uuden Goodreadsin ATY-haasteen, sillä se julkaistiin jo loka-marraskuun taitteessa. Suunnitelmat uutta Helmetiä, Pohjoista lukuhaastetta ja Seinäjoen kaupunginkirjaston haastetta varten ovat myös pitkällä. Aion haastaa itseni myös taltuttamaan kaksi työkavereideni kehumaa klassikkoa: Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla sekä John Steinbeckin Vihan hedelmät. Alkuvuodesta Blogistaniassa äänestetään vuoden 2023 parhaat kirjat.  

5 kommenttia:

  1. Tyttö, nainen, toinen on kyllä huippu. Lukupiirin ja Helmetin tuli myös monta hyvää kirjaa vastaan, kuten aina. Naisten osuus pysyy minullakin koko ajan edellä miehistä, ja se on hyvä. Koen, että se on edistystä kirjallisuuden opintojen ajoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusien kirjojen osuus oli yllättävän suuri ja silti tuntuu ettei pysy kärryillä kaikesta uudesta. Positiivinen ongelma, mutta koen myös hieman turhaa painetta lukea koko ajan uutta.

      Poista
  2. Olipa kiinnostavaa päästä kurkistamaan lukutilastoihisi. Hyvää tulevaa lukuvuotta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin sinulle! Kiva kun kävit kurkistamassa :)

      Poista
  3. Kiinnostava kooste! Pitääpä käydä kurkkaamassa tuo Goodredsin ATY-haaste, kiitos vinkistä.

    VastaaPoista