16.5.2016

Sadie Jones: Kotiinpaluu

Sadie Jones. 2008. Englanninkielinen alkuteos The Outcast. Otava. 2016. Kotiinpaluu. Suomentanut Marianna Kurtto. 355 sivua.

Maailma oli räjähtänyt, muta sunnuntailounas nautittaisiin kuten tavallisesti.

Nuoren Lewisin elämä jakautuu kolmeen osaan: lempeään lapsuuteen kahdestaan äidin kanssa, isän sodasta paluun jälkeiseen aikaan sekä aikaan äidin kuoleman jälkeen. Kun äitiä ei enää ole, ei ole ketään joka olisi pyyteettömästä häntä varten ja hänen kanssaan. Kykenemättömyys puhua isän kanssa levittää kylmyyden taloon. Vuosia myöhemmin Lewis löytää keinonsa purkaa pahaa oloaan ja tuntea jotain, edes kipua.

1950-luvulla pienessä vauraassa kaupungissa Englannin maaseudulla on tärkeää, että kulissit ovat kunnossa. Vaimonsa kuoleman jälkeen Lewisin isä menee pian naimisiin viehättävän, mutta epävarman Alicen kanssa eikä jää pohtimaan poikansa pärjäämistä. Naapurin suuressa kartanossa kestitään kylän silmäätekeviä aina sunnuntaisin kirkonmenojen jälkeen. On tärkeää olla paikalla, käyttäytyä odotetulla tavalla ja miellyttää ympäristöään.

Oireilevaa Lewisia aletaan hyljeksiä. Paha olo ja turhautuneisuus patoutuvat ja Lewisin elämä alkaa lähteä raiteiltaan. Kirkko palaa. Lewis viettää kaksi vuotta vankilassa. Kotiinpaluu on täynnä odotuksia: nuorella miehellä on tarve koota palaset uudelleen, hyvittää tekonsa ja selittää menneisyys. Vastassa on kuitenkin vanha pidättyneisyys eikä Lewis pysty pitämään myrskyä sisällään. Pyrkimys korjata ja pelastaa muuttuu mahdottomaksi.

Kun hän katsoi tulevaisuuteen, häntä ei ollut olemassa. Hänelle ei ollut paikkaa. Hän oli haaksirikkoutunut.

Ihana Sadie Jones kertoi itse Helsinki Litissä, että pieni maalaiskaupunki olisi pahin mahdollinen paikka nuorelle ja siksi hän sijoitti Lewisin juuri sinne. Häntä kiehtoi myös ajatus 1950-luvun jännitteistä: sodan jälkeisestä ponnistelusta, sosiaalisten kuvioiden pysähtyneisyydestä ennen vapauttavaa 60-lukua. Jännitteitä tämä miljöö on todellakin täynnä. Englannin vehreä luonto kuhisee salaisuuksia ja väärinymmärryksiä.

Hänen ajatuksensa tuntuivat niin äänekkäiltä, että ne olisivat voineet ravisuttaa tyynen talon ilmaa.

Lewisin tarinan rinnalla kulkee muitakin kohtaloita. Näistä keskeisimmäksi nousee loppua kohden naapurintyttö Kit, jonka yksipuolinen ihastus Lewisiin lopulta palkitaan. Urhea Kit, jonka ylpeys kestää isän väkivallan ja kaikkien ihaileman isosiskon. Urhea, muttei kunnossa. Lisäksi ovat aikuiset, jotka tietävät mutta eivät sano mitään. Jotka mieluummin kääntävät selkänsä kuin oikaisevat vääryyden. Kotiinpaluu on ahdistavan täynnä kaikkea, mitä vain tekopyhyyden ja hyssyttelyn taakse voidaan piilottaa.

Vaikka teoksessa on paljon tuttuja aineksia, minulle tuoreeksi sen tekee nuoren pojan näkökulma ja patoutuneisuuden aiheuttama paine, joka ajoittain räjähtää. Lewisin kokema turhautuneisuus tuntuu paikoin niin voimakkaalta, että lukijankin rintaa puristaa. Suomennettu nimi Kotiinpaluu viittaa toisaalta isän paluuseen, toisaalta Lewisin omaan kotiinpaluuseen vankilasta. Siksi hyvä valinta. Alkuperäinen The Outcast puolestaan kuvaa Lewisin kohtaloa kylän hylkiönä.

Vahva, palkittu esikoisteos, joka saa haluamaan lisää! Lue myös vaikkapa Kirsin, Leenan, Kristan, Katjan, Tuijan tai Ullan mietteistä. Sunnuntailounaiden vuoksi sijoitan tämän Helmetin haasteen kohtaan 17: kirjassa juhlitaan.

9 kommenttia:

  1. Tämä on mielestäni tämän vuoden paras käännöskirja tähän mennessä. Järkyttävän raastavan jäätävän hyvä, raadollinen, mutta lopussa jopa hieman lohdullinen.
    Kirjan kansikuva ja suomalainen nimi huijasivat minua, sillä kotiinpaluuhan voi olla todella kiva asia ja sitten vielä kun kannessa halaillaan lämpimästi. Vasta kun luin täältä blogista arvioita, tiesin, että kirja on ihan päinvastainen kauhea kotiinpaluu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin lukenut tästä jonkun blogin aikaisemmin, mutta ne eivät kai jääneet sitten mieleen, sillä kirja yllätti täysin. Alku oli kepeämpää, mutta pikku hiljaa alkoi tapahtua.

      Poista
  2. Löysin kirjailijan viime vuonna. Kotiinpaluu on vahva kirja. Luin aika samaan Toni Morrisonin Luoja lasta auttakoon. Mahtavat kirjat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luoja lasta auttakoon kiinnostaisi kovasti. Toisaalta omassa hyllyssä odottaa Morrisonin Paratiisin, joten kai senkin voisi lukea :)

      Poista
  3. Voi, tämä on niin hieno. Olisipa ollut mahtavaa nähdä Jones Helsingissä, mutta en päässyt paikalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jones oli ihanan älykäs, sivistynyt ja hurmaava!

      Poista
  4. Minäkin pidän tästä todella paljon! On hyvä, että nimi on Kotiinpaluu, jolloin käy auki, että ei ole kyse vain 'hylkimisestä', vaikka se kirjan pääteema onkin...tavallaan. Kiva, kun kansi ja nimi eivät heti tuo ulos, mitä kirja pitää sisällään. Myötäelin Lewisin kohtalon aika isosti. Sekin, että hän oli niin yksinäinen, että menetti kykynsä edes puolustaa itseään, ei psytynyt enää kommunikoimaan.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Halusin postauksessani panostaa nimenomaan Lewisin kärsimykseen, sillä se koetteli minuakin niin rajusti. Upea teos!

      Poista
  5. Tämä on kyllä upea ja vahva teos! Jones osaa kirjoittaa.

    VastaaPoista