Ihan niin ahkera en ollut kuin mitä perjantain postauksessani uhosin. Ja vaikka jätin ohjelmaani mielestäni liikkumavaraa, niin vain kävi, että varsinkin ympärilläni olevat sekä vanhat ystävät että uudet, ihanat messututtavuudet veivät oman aikansa, ja hyvä niin! Tässä viikonlopustani lyhykäisesti:
Lauantaiaamu alkoi jännityksellä, sillä viime vuonna en osallistunut bloggaribrunssille. Tämä oli siis ensimmäinen kertani. Meitä bloggaajia oli paikalla ihan valtava määrä, mikä oli yllättänyt brunssin järjestäjätkin, WSOY:n ja Tammen. Pääsimme (kai) kuitenkin kaikki istumaan, saimme maittavan aamiaisen ja kassillisen kirjoja mukaamme. Paikalla oli viisi konkarikirjailijaa, Tuula-Liina Varis, Claes Andersson, Anja Snellman, Riitta Jalonen ja Hannu Mäkelä, joita kustantamot haastattelivat ja mekin saimme esittää kysymyksiä. Viisaita sanoja oli ilo kuunnella!
Brunssin jälkeen siirryin Atenan järjestämään tilaisuuteen, jossa kaksi esikoiskirjailijaa, Tiina Lifländer ja Soili Pohjalainen, keskustelivat kirjoittamisesta, bloggaamisesta ja kirjoittajan identiteetistä. Kovin paljon enempää en lauantaina sitten jaksanutkaan kuunnella esitelmiä. Iltapäivällä oli tietysti pakko poiketa Tommi Kinnusen haastattelussa, mutta muuten vietin päivää bloggaripisteellä monen muun kollegan tavoin.
Sunnuntaina myöhästyin suunnitelmastani aloittaa päivä Terhi Rannelan haastattelulla. Ehdin kuitenkin kuulemaan Pajtim Statovcia lavalla. Luen parhaillaan hänen toista teostaan, Tiranan sydän. Kirja vaikuttaa oikein hyvältä ja mielenkiintoisia vastauksia kirjailijalla oli lavallakin. Lounaalla kävin ystävien kanssa, minkä jälkeen siirryimme ihailemaan Pirkko Saisiota ja hänen älykkäitä mietteitään. Iltapäivän kruunasi Helsingin Sanomien 10 esikoiskirjapalkintoehdokasta, joita kriitikot haastattelivat. Kaikki kandidaatit ovat varmasti voiton ansainneet, mutta vasta 16.11. kuulemme, kuka se on. Ai niin, tietysti päivääni mahtui muutama hankintakin!
Hymyilyttää täällä se, että minunkin piti ehtiä sunnuntaina kuuntelemaan Terho Rannelaa, mutten ehtinyt. Ehkä viimeisenä messupäivänä olo alkoi olla väsynyt.
VastaaPoistaMe emme tainneet jutella kasvokkain messupäivinä, mikä on vähän harmi. Nyt luulen, että ns. sain sinulle kasvot eli tunnistin sinut bloggaribrunssilla. Toivottavasti joillakin toisilla messuilla ehdimme jutellakin! :)
Samoin, olisi ollut kiva jutella, mutta vilinä vei mennessään! :)
Poista