Jenni Linturi: Mullojoki, 1950

Jenni Linturi 2020. Gummerus. 248 s. Lainasin kirjastosta. Kuva kustantajan.

Eletään 1950-luvun taitetta, ja nuorella Olavi Puolakalla on tulevaisuus avoinna. Yliopisto-opinnot ja -elämä Helsingissä voisivat johtaa vaikka mihin, hänellä olisi lahjoja maineeseen ja menestykseen. Mutta sitten Martta tulee raskaaksi. Nuoret menevät nopeasti naimisiin ja muuttavat Malmilta Hämeeseen Mullojoelle. Pienelle maalaispaikkakunnalle lähtevät myös Olavin äiti ja veli. Martan äiti jää Malmille palvelemaan suvun toista taloa.

Se on vain avioliitto. Ei sen tarvitse merkitä kaiken loppua.

Olaville Mullojoen ja Käkelän keskikoulun pitäisi olla vain väliaikaista. Eihän hän ole vielä maisterikaan. Äitikin näkisi hänet mielellään jossain, mihin ei itse ihan yltänyt. Ikääntynyt näyttelijä yrittää syntyvien lastenlasten kautta täyttää tyhjiötä tai pettymystä, jonka ura toi. Miksi Olavin pitäisi tyytyä samaan? Mutta niin vaan käy, että ikään kuin jotain vastaan kapinoidakseen Olavi jää Mullojoelle. Tyytymättömyys ja levottomuus nousee välillä pintaan, purkautuu Marttaan ja lapsiin.

Siinä missä Olavin mielenliikkeet ovat helposti seurattavissa ja epäloogisella tavalla järkeenkäypiä, Marttaa on vaikeampi lukea. Hän alistuu, toivoo ja rakastaa. Vauraan perheen pojan naiminen ei kuitenkaan tee hänestä yhtään enempää. Hän on Mullojoellakin palvelija, anoppinsa pilkan ja miehensä tuulenpuuskien kohde. Mutta miltä Martasta tuntuu? Hän pysyy usein vaiti myös ystävänsä Annan seurassa. Vasta kun Olavi tekee aviorikoksen, Martta pystyy osoittamaan mieltään tavalla, joka vaikuttaa perheen tulevaisuuteen.

Romaanissa on paljon mielenkiintoisia paineita ja ristiriitoja. Miten Olavin kuvataitelijaenon entiset avioliitot ulottuvat Mullojoen ja Olavin nykyisyyteen? Mitä ovat ne pienet valtataistelut keskikoulun sisällä, jotka saavat Olavin jäämään? Missä kulkee se hiuksenhieno raja Olavin välinpitämättömyyden ja rakkauden välillä - sillä kaikesta huolimatta avioliitto kestää. Varpaillaan pitää myös Olavin veli Kalevi, joka on saanut sodassa osuman päähän. Lapsekas ja impulsiivinen mies koskettelisi mielellään Marttaa ja puhuu törkeitä, hänen tekemisissään on jotain pahaenteistä. Mikä on hänen roolinsa kokonaisuudessa?

Linturin teos kuvastaa hyvin 1950-luvun tunnelmia, kun sodasta on selvitty, mutta arvet ovat vielä kipeät. Sitä voimakkaampia ovat kuitenkin ihmismielen sisäiset kamppailut, epävarmat päätöksenteot, vastuun kantaminen ja sen pakoilu, sitoutuminen ja sen vaikeus. Olavin ylimielisyys ja ahdistus toistuvat ja kertautuvat työteliään ja kuuliaisen Martan jäädessä varjoon. Myrskyn ainekset ovat jatkuvasti läsnä, mutta ne jäävät ihmisten sisälle.

Romaanista myös näissä blogeissa: Tuijata, Kirjan jos toisenkin sekä Raijan kirjareppu. Kauniista kannesta jälleen kerran kiitos Jenni Noposelle, jonka kansitaide on aina yhtä upeaa. Helmetin haasteessa kuittaan tällä kohdan 10: Kirjan nimessä on numero. Seinäjoen kirjaston haasteesta kuitataan hahmo opettaja. Goodreadsin 52 kirjan haastekohta 14: A book set in a made-up place. Vahvojen naisten haasteeseen tämä sopii myös hyvin.