9.6.2016

Dekkariviikko: Minä ja dekkarit

Lupasin dekkariviikon kunniaksi kirjoittaa pientä koontia omista dekkarimuistoistani vuosien varrelta. Ja niitähän riittää!

Lapsuudessani ensimmäiset dekkarityyppiset kirjat olivat varmaankin Hitchcockin 3 etsivää -sarja, joita sain vanhemmalta serkkutytöltä. En hirveästi innostunut Neiti Etsivästä, jota muut tytöt lukivat. Siinä oli eräs asetelma, joka häiritsi liikaa. Varhaisteininä luin ison osan Agatha Christien tuotannosta, kun lastenosastolta ei löytynyt enää mitään kiinnostavaa. Nyt 30 vuotta myöhemmin jännitävän nuorisokirjallisuuden tila on kai ihan toisenlainen. Simukat ja muut kirjoittavat laadukkaita trillereitä.

Taisi olla ensimmäinen vuosi yliopistolla, kun eräs kaverini kehui Patricia Cornwellin tuotantoa. Ostin kioskilta pokkarin ja olin myyty. Luin parin vuoden aikana tuon amerikkalaisen sarjamurhatuotannon lähes kokonaan - ihan viimeisimmät alkoivat vasta maistua puulta. Cornwellin myötä tutustuin muihinkin yhdysvaltalaisiin saman genren edustajiin, kuten Karin Slaughter ja Tess Gerritsen. Jostain vinoutuneesta syystä ruumiinavausten ja rikosten yksityiskohdat kiehtoivat hirveästi. Vähitellen kuitenkin näiden teosten suorituskeskeiset, tehokkaat päähenkilönaiset alkoivat väsyttää ja siirryin Pohjoismaihin.

Pohjoismaisten lista on tietysti valtava, ensimmäisistä mainittakoon Henning Mankell, Åsa Larsson, Karinit Alvtegen ja Fossum, Inger Frimansson, Åke Edvardsson ja Anne Holt. Sen jälkeen tulivat Camilla Läckberg sekä ehdottomat suosikkini Arnaldur Indriðason, Jo Nesbø ja Håkan Nesser. Pohjoismaisten tapa nivoa mysteerit osaksi yhteiskunnallisia ilmiöitä ja taito käsitellä arkisen ihmisen mieltä tekivät vaikutuksen.

Pohjoismaiden ulkopuolelta olen nauttinut eniten brittikirjailijoiden Ann Cleevesin ja Kate Atkinsonin teoksista, ja yksi helmistä on ranskalainen Fred Vargas! Yritän postata hänestä erikseen vielä tämän viikon aikana. Suomalaisiin jännityskirjailijoihin en ole kovin perusteellisesti tutustunut: hieman Leena Lehtolaista, Ilkka Remestä, Milla Ollikaista, Risto Isomäkeä ja Kati Hiekkapeltoa. Kotimaisissa riittäisi varmasti paljon luettavaa jatkossa.

Parin vuoden takaisen muuton vuoksi tein päätöksen luopua osasta vuosien mittaan kertyneistä pitkistä dekkarisarjoista. Niinpä esimerkiksi Cornwellin, Slaughterin ja Gerritsenin tuotanto löysivät uuden kodin ilmoituksen perusteella. Oli kiva lahjoittaa monta kassillista kirjoja hymyilevälle uudelle omistajalle!

Blogiaikana olen lukenut dekkareita vähemmän kuin aikaisemmin, mikä on ollut ihan tietoinen päätös. Olen halunnut laajentaa kirjallista yleissivistystäni ja pysyä paremmin ajankohtaisissa keskusteluissa mukana. Dekkarit tulevat silti pysymään aina osana lukuharrastustani - niille on välillä suorastaan pakottava tarve! Ja ihanaa, että blogiympäristöstä saa lähes päivittäin houkuttelevia vinkkejä.

Mitkä ovat sinun suosikkejasi?

12 kommenttia:

  1. Minä en ole oikein päässyt sisälle Kate Atkinsonin dekkarimaailmaan. Tosin tutustumisyritys oli vaan yhden kirjan mittainen, mutta kotihyllyllä odottelee vielä toinen... tämän kesän suunnitelmiini kuuluu antaa Atkinsonille uusi tilaisuus. :) Fred Vargas on minunkin suosikkini, vaikken hänestä tällä viikolla kirjoittelekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa lukea toinenkin Atkinson, ehkä pääset paremmin sisälle. Pidän erityisesti päähenkilöstä ja siitä tietynlaisesta huumorista.

      Poista
  2. Luonnostelin jo omaa dekkarihistoriikkiani, ja muutamia täysin samoja kokemuksia löytyi listaltani. Tosin Cornwellin kanssa kävi niin, että yksi riitti. Listoiltasi sain kuitenkin taas monta uutta vinkkiä. Slaughteria pitäisi kokeilla ja tuo Atkinson on edelleen kokematta.

    Innostava bloggaus, Kaisa! ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos et pitänyt Cornwellista, et ehkä Slaughteristakaan, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Hyvin raakaa ja jännittävää.

      Poista
  3. Tällaista bloggausta oli kiva lukea! Luulen, että Christie oli aikanaan monelle sopiva siirtymä aikuisten kirjallisuuteen, niin minullekin. Minun ikisuosikkini on Henning Mankell.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Margit! Christietä voisi kokeilla pitkästä aikaa :)

      Poista
  4. Meillä kotiin kannetaan kaikki Joe Nesbot ja Keplerit. Minulle uppoaa historialliset dekkarit esim. Robert Harriksen tuotokset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harris onkin ihan vieras nimi mulle. Pitää kokeilla joskus!

      Poista
  5. Dekkariviikko livahti minulta ohi. Hylättyä rantaa ajattelin, mutta ei se sopinut. Äänet saapuivat perjantaina ja viikonloppu oli kiirus.
    Pohjoismaiset naiset ovat suosikkini, kotimaisia dekkareita en juuri lue. Ja tietenkin odotan uusinta Flaviaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohjoismaiset on aika takuuvarmoja :)

      Poista
  6. Minä olen nirso dekkareiden suhteen, sillä ne eivät oikein tunnu omalta jutulta. Jari Järvelä on tehnyt poikkeuksen: hänen Metro-trilogiansa on suosikkejani. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että olet löytänyt mieluisan sarjan! Minullakin on genrejä joista en välitä, enkä pakota itseäni lukemaan.

      Poista