Pienenpieni Kissavieras oli juuri sopivasti yhden lentomatkan pituinen tarina paluumatkalla Budapestin helteistä kotiin. Paitsi, että kirja on sivumäärältään pieni, ei tarinakaan kovin suuri ole, ennemminkin kaunis muisto pienestä kissasta, joka lyhyen aikaa vieraili erään pariskunnan elämässä.
Miten joku, joka oli käynyt peremmälle sekä taloomme että sydämiimme, saattoi yhä olla vain vierailija?
Kustantamossa työskentelevä pariskunta on juuri muuttanut uuteen asuntoon kauniin rauhalliselle alueelle, kun naapurin pieni kissa päättää tehdä tuttavuutta. Kissa ei päästä ketään lähelleen, mutta asettuu vähitellen osaksi pariskunnan arkea. Suloinen, hieman merkillinen kissa tuo elämään odottamatonta iloa ja kiintymyksen myötä myöhemmin myös surua.
Kissavieras on hento, päähenkilönsä lailla pieni ja hieman merkillinen (japanilainen?) teos. Muistoja ylös kirjoittava mies seuraa kissan liikkeitä, tulemisia ja menemisiä, tutkimusmatkoja ympäri puutarhan, mutta myös kissan vaikutusta etenkin vaimonsa mielialoihin. Teksti on kevyesti filosofista, ja varsinkin luonnon, pihan ja sen elämän kuvaus on yksityiskohdissaan hyvin kaunista. Minimalistinen teos elää hetkissä ja tarttuu kauniisiin kuviin, jotka vilahtavat ohi jokapäiväisessä elämässä, jos vain ymmärtää pysähtyä katsomaan.
Kirjan ovat lukeneet myös mm. Ulla, Krista ja Kaisa. Osallistun tämän kanssa Kurjen siivellä -haasteeseen ja Helmetin haasteeseen saan kuitattua sillä kohdan 10: Aasialaisen kirjailijan kirjoittama kirja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti