6.6.2016

Niina With: Lähettäjä tuntematon

Jännittävää dekkariviikkoa! Tällä viikolla postaan yksinomaan dekkareista, joita olen lukenut lähiaikoina. Lisäksi yritän kasata loppuviikoksi jonkinlaisen katsauksen suosikkeihini vuosien varrelta. Aloitetaan kuitenkin uudella kotimaisella:

Niina With. 2016. Lähettäjä tuntematon. Myllylahti. 282 sivua.

Luin Within jännäristä alunperin muistaakseni Katjan arviosta ja kiinnostuin, sillä teoksen päähenkilö on työkaverini kokonimikaima. Toki dekkarit kiinnostavat muutenkin, mutta tarjontaa on aika lailla ja joskus käy niin, että tarinan kannalta merkityksetön pikkuseikka herättää mielenkiinnon. Aiemmin en ole Withiltä mitään lukenut ja tämä onkin kai hänen avauksensa dekkarien suuntaan.

Laura on 35-vuotias kustannustoimittaja, joka alkaa eron jälkeen epäillä eksäänsä omituisesta tekstiviestistä ja pienestä häiriöstä. Samaan aikaan hän saa töissä vastaansa nimettömän kirjailijan luonnoksen, jossa on jotain kiehtovaa ja koukuttavaa. Ikään kuin kirjailija osaisi ennustaa, mitä Lauran entisellä kotipaikkakunnalla Etelä-Pohjanmaalla tapahtuu.

Sami on kahden lapsen isä ja uupumuksen partaalla, sillä vaimo on edellissyksyn tapahtumien seurauksena masentunut ja töissä paikallislehdessä kiristetään tahtia. Pelko työpaikan menetyksestä saa hänet ottamaan vastaan erikoisen työtarjouksen: ujuttaa lehtiuutisiin perättömiä juttuja. Kun Laura saapuu pikkukaupunkiin tutkimaan kirjailijansa taustoja, selviää pian, että tapaukset liittyvät toisiinsa. Onko Samin ja Lauran menneisyydessä jotain yhteistä, jotain mitä he eivät muista?

With on kirjoittanut helppolukuisen, sutjakan dekkarin, joka oli kiva lukaista vakavampien aiheiden välissä. Kirjaa maustaa erikoinen punos ja taustalla häärivän häirikön suunnitelmallisuus, mitkä pitävät lukijaa otteessaan. Päähenkilöt perheineen ovat luontevia ja ikään kuin hyvin mahdollisia, eikä kirjassa sorruta turhiin stereotypioihin kuten niin usein dekkareissa (anteeksi, jos kärjistän!). Kudelmassa oli kuitenkin jotain liian sekavaa ja lopussa minua hieman ärsytti se, ettei häirikköä eikä hänen motiivejaan olisi pystynyt mitenkään päättelemään. Tai sitten olen hieman yksinkertainen.

Toivottavasti With kuitenkin jatkaa genren parissa, sillä jotain perinteikyydessään raikasta teoksessa oli. Väkivallalla ja ruuminavauksilla mässäily pysyi täysin poissa, eivätkä juonenkäänteet uhanneet valtakunnan turvallisuutta missään vaiheessa ;) Pienimuotoisuus tuntui varsin kivalta vaihteeksi!

Kirjan ovat Katjan lisäksi lukeneet ainakin Mari A. ja Annika. Kuittaan tällä kaksi haastetta: Helmetin 45: Suomalaisesta miehestä kertova kirja sekä New To You Challenge eli minulle uusi tuttavuus. Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

1 kommentti:

  1. Olen samaa mieltä, dekkareista löytyy tosi paljon samantyylisiä aineksia joten on aina mukavaa löytää dekkareita, jotka ovat 'omanlaisiaan'. :)

    VastaaPoista