1. Kerro jotain mitä emme tiedä sinusta.
Eihän minusta ole tainnut tulla esille muuta kuin se fakta, että tykkään lukea. Olen vastikään jäänyt pois S2-opettajan töistä, joita tein toistakymmentä vuotta. Muutin Tampereelle Oulusta ja aloitin väitöskirjan teon. Olen siis tällä hetkellä jatko-opiskelija. Opiskelijaelämä on ollut aika leppoisaa ja aikatauluista saan päättää itse.
Lukemisen ja opiskelemisen lisäksi tykkään kävellä, istua puistoissa, kahviloissa ja terasseilla, käydä keikoilla ja tehdä suunnitelmia jotka eivät aina toteudu. Matkustaminen on minulle myös todella tärkeää. Tämän vuoden teemana näyttää olevan Espanja, mikä sopii vallan mainiosti, sillä opiskelen espanjaa ja matkakumppanini rakastaa aurinkoa!
Kärsin muuten lepidopterafobiasta...
Tietysti on kiva, jos joku lukija silloin tällöin löytää hyvää luettavaa blogini avulla ja nauttii pienistä postauksistani. Hyvää palautetta on ihana saada! Olen kuitenkin tarkoituksella pitänyt vielä melko matalaa profiilia ja tunnustellut, miltä tämä tuntuu. Osaan postauksistani panostan enemmän kuin toisiin. Aluksi pelkäsin, ettei kirjallisuuden tietoni riitä tällaiseen harrastukseen, mutta sen yli pääsin melko pian.
3. Miten blogiminä eroaa reaaliminästäsi?
Monellakin tavalla tietysti, koska blogikirjoittajana olen vain pieni osa itsestäni, ja kuten olen jo kertonut, en tuo kovin paljon itsestäni esille niissä. Kirjoittajana taidan kyllä olla aika samanlainen, oli kyse lukukokemuksista tai väikkäristä, eli aika suoraviivainen ja rönsyilyyn kykenemätön!
4. Mikä saa sinut nauramaan?
Tähän täytyy kyllä nyt sanoa, että entisiä työkavereita on kova ikävä, sillä he saivat minut nauramaan :) Kai se on sellainen tilannekomiikka ja taito kertoa hyviä juttuja. Nauran usein myös lukemalleni, näkemälleni ja arjen pienille höpötyksille.
5. Mitä luovuus sinulle merkitsee?
Olen ensimmäisen Tampere-vuoteni aikana ollut jatkuvan ilahtunut siitä, miten paljon täällä on sellaista "tapahtumaluovuutta": jatkuvasti löytyy tekemistä, tapahtumia ja paikkoja joissa käydä. Se tuntuu tärkeältä ja on jotain, mitä kaipasin aikaisemmin.
En ehkä itse ole luova sanan perinteisessä, taiteellisessa merkityksessä. Olen hyvä piirtämään, mutten siinäkään kovin luova, vaan ennemminkin hyvä tallentamaan näkemääni sellaisena kuin se on. Tietysti opettajan työssä täytyi olla luova, jottei ala toistaa itseään, ja sitä pyrin ylläpitämään. Nyt onkin sitten ihan eri tilanne, kun luovuutta tarvitaan tutkimustyössä. Välillä tulee ahaa-elämyksiä, mutten osaa sanoa, onko se luovuutta vai sitä, että olen oppinut uutta.
6. Ketä läheistäsi ihailet?
En halua paljastaa ketään yksittäistä, mutta sanotaan, että ihailen lähellä olevista ihmisistä kykyä olla menemättä virran, oletusten tai ennakkoluulojen mukana. Ihailen ja yritän omaksua myös ahkeruutta, perusteellisuutta ja intohimoa.
7. Mikä sinussa ärsyttää itseäsi?
Olen aika laiska ja minun on joskus vaikea tarttua toimeen. Saatan joskus vähän ärsyyntyä huonoon itsekuriini, mutta muuten olen kyllä hyvin armollinen itselleni :)
8. Mikä sinussa ihastuttaa muita?
Kävin juuri eräässä työpaikkahaastattelussa ja huomasin, että minun oli todella vaikea kehua itseäni! No, olen kyllä kuullut, että olen rauhallinen, tehokas ja rohkea. Ensimmäiset kaksi tulivat esille työssäni, kolmas liittyy viimeaikaisiin elämänmuutoksiini. Olen myös kuulemma sosiaalinen, mikä ei tarkoita sitä, että haluaisin olla koko ajan ihmisen seurassa vaan sitä, että kun olen, tulen kaikkien kanssa toimeen.
9. Mikä sinusta tulee isona?
Luulen pysyväni tämänhetkisellä alallani, mutta millä tavalla, sitä en vielä tiedä. Ja työllisyystilannekin siihen vaikuttaa. Olisi kiva pystyä yhdistämään opettaminen ja tutkiminen. Pelkään vähän jämähtämistä :)
Jään innolla odottamaan, mitä kysymyksiin vastaavat niinikään Saran haastamat ja meidän yhteiset lukupiirikaverimme Kaisa ja Elina!
Toistan samaa, mitä olen muutamaan muuhunkin blogiin ehtinyt kommentoida: näitä postauksia on kiva lukea! :) Tsemppiä ja intoa väitöskirjatyöhön ja mukavaa elokuuta!
VastaaPoistaKiitos Jonna! Toivotaan lämmintä elokuuta :)
PoistaMukava tutustua sinuun, Kaisa!.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä siitä, että opettajan työssä on oltava luova. Opetin 35 vuotta yläkoululaisia. Aloitin juuri kun peruskoulu tuli. Entiset oppikoulun opettajat olivat silloin kauhuissaan, miten voi opettaa kaikkia yhdessä.
Ja tutkijan työ se vasta luovaa onkin!