8.6.2016

Jussi Adler-Olsen: Vanki

Jussi Adler-Olsen. 2007. Tanskankielinen alkuteos Kvinden i buret. Gummeruksen pokkari Vanki 2012. Suomentanut Katriina Huttunen. 424 sivua.

Adler-Olsenin pokkarit ovat tuttuja kirjakaupan jännitysosastolta, mutta tämä oli minulle ensimmäinen. Kiitos siitä ystävälle, joka laittoi kirjan joskus kiertoon. Olen ollut viime aikoina melko valikoiva dekkareiden suhteen, joten etusijan saavat yleensä ne, joita luotettava taho kehuu.

Vanki oli itsekin luotettavalla tavalla jännäri heti alusta lähtien ja piti otteessaan loppuun saakka, vaikka syyllinen kävikin ilmeiseksi jossain vaiheessa. Mikään ei kuitenkaan paljastanut liian aikaisin, miten vangin käy ja millä tavoin sankarimme ratkaisevat rikoksen.

Merete Lynggaard oli vielä viisi vuotta sitten nuori, kaunis ja menestynyt poliitikko. Aivan yllättäen hän katosi risteilyllä. Perheestä ei jäänyt jäljelle muita kuin hänen nuorempi veljensä. Tuhoisa auto-onnettomuus oli vienyt heidän vanhempansa jo vuosia aikaisemmin. Jo unohtunut katoaminen otetaan uuteen käsittelyyn, kun etsivä Carl Mørck palaa töihin sairauslomalta. Omapäisen, mutta kiistämättä laitoksen parhaan poliisin paluuta ei ole odotettu, eikä mies itsekään ole kovin motivoitunut. Uusi innokas avustaja Assad tuo tunkkaiseen kellaritoimistoon kuitenkin eloa ja pian kaksikko on vanhojen rikosten jäljillä.

Vangissa kiehtoi eniten Mereten kohtalo. Takaumat hänen vankeuteensa paljastavat lukijalle, mitä on tapahtunut, mutta poliisit eivät tiedä, onko hän edes elossa. Vankeuden kuvaus on raakaa luettavaa. Helppo ei ole myöskään niellä kaikkea sitä kaunaa ja mielenhäiriötä, mitä lapsuuden traumat voivat aiheuttaa.

Synkän juonen rinnalla piristäviä yksityiskohtia ovat lakonisen Carlin ja energisen Assadin välinen sanailu ja huumori. Muutenkin kirjan hahmot toimivat, joskin lajityypillisiä piirteitä on paljon. Genrelleen uskollinen kirja on monessa muussakin seikassa, mutta kun lukijana tietää niiden kuuluvan asiaan, ne eivät häiritse liikaa. Sopivasti jännitystä, toimivia juonenkäänteitä, kunnon ahdistusta ja herkullisia hahmoja. Tätä Osasto Q -sarjaa voisin kuvitella lukevani joskus lisääkin, kun perusdekkarin tarve iskee.

Kirjasta voi lukea myös mm. näistä blogeista: Kirsin kirjanurkka, Iltaluvut ja Luettua elämää. Saan itselleni pisteen New To You Reading Challengeen ja Tanskasta pisteen Maailmanvalloitukseeni.

5 kommenttia:

  1. Tämä oli tosi vetävä dekkari, ja jännäsin tosissaan vankina olevan puolesta, ehtiikö pelastajat paikalle ajoissa vai eivät. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, luin kirjaa junassa niihin aikoihin ja ihan harmitti kun tultiin perille, oli pakko lopettaa lukeminen vähäksi aikaa :D

      Poista
  2. Ihanat kukat sulla siellä! ;)

    Vanki tosiaankin toimi, kuten kunnon dekkarin pitää. Olen varannut noita jatko-osia hyllyyn odottamaan, ja sieltä ne varmaan ilmestyvät kiertoon nekin. Uudet, laadukkaat dekkarituttavuudet ovat aina tervetulleita.

    VastaaPoista
  3. Minun piti alunperin lukea tämä dekkariviikkoa varten, mutta pituutensa puolesta jäi sitten lukematta. Pitää ehdottomasti lukea sitten joskus muulloin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkä on mutta sitä ei kyllä lukiessa huomaa :)

      Poista