Jo Nesbø: Poliisi

Olinpa onnekas, kun matkani puolessa välissä löysin Espanjasta pienen divarin, jossa oli valtava valikoima englanninkielisiä dekkareita, sillä olin juuri saanut Nesserin Yksinäiset luettua, ja ehdin jo hermostua, mistä löydän lisää. Tässä siis heti perään toinen dekkari, jonka jälkeen jatkan toisenlaisiin tarinoihin. Hyvin usein matkoilla luettuani teoksen jätän sen hotelliin tai junaan muille luettavaksi. Tämän jätin eteläespanjalaisen hotellin sohvapöydälle, josta se oli löytänyt uuden omistajan muutamassa minuutissa. Hienoa! En kuitenkaan muistanut ottaa teoksen tietoja talteen, joten ne jäävät nyt valitettavasti mainitsematta.

Nesbøn Harry Hole -sarja on tietysti hyvin suosittu ja lajityypiltään hyvin erilainen kuin aiemmin lukemani Nesser. Hole on karunkomea alkoholisti, itsepäinen "lonely rider", jota ihaillaan ja vihataan. Nesbøllä on tapana lopettaa edellinen teos niin ettei lukija voi olla varma, pystyykö Harry enää jatkamaan poliisina, saako hän naisensa tai onko hän ylipäätään enää edes elossa. Eräänlaisena antisankarina Harry on sarjansa ehdoton kuningas.

Kuten aikaisemmissakin teoksissa, tässäkin tutkitaan murhien ketjua, jollaisia ei toivon mukaan Norjassa tai edes Pohjoismaissa ole ollut monta vuosisadassa. Ja kuitenkin niitä on sattunut Harryn uralle jo useita. Tälle lajityypille onkin ominaista maalata synkkää kuvaa korruptoituneesta yhteiskunnasta, jossa alamaailma, poliisikunta ja politiikka kietoutuvat likaiseksi vyyhdiksi ja jossa kukaan ei ole turvassa. Tarina nojaa hyvin pitkälti aiempien teosten varaan, joten Hole-sarjaa ei kannata aloittaa Poliisista.

Tälle lajille on tyypillistä myös henkilöiden ja paikkojen yksityiskohtainen kuvaus. Mielikuvitukselle ei juurikaan jää tilaa, kun Nesbø kuvailee uhreja ja rikospaikkoja. Samoin henkilöt kuvataan hyvin tarkkaan, toisin kuin vaikkapa Barbarotti-sarjassa, jossa lukija saa melko vapaasti itse luoda kuvan esimerkiksi päähenkilön hahmosta.

Mielestäni Poliisissa Nesbø sortuu vähän turhankin paljon kliseisyyteen. Tietyntyyppisten hahmojen hyvin ennalta-arvattavia ajatuksia ja tekoja ei soisi sarjaan, jonka uusimpia teoksia odotetaan niin hartaasti. Jos sarjan ensimmäiset osat toivat dekkari/trilleri-kentälle jotain uutta, Poliisin turhan alleviivaava tyyli ei sitä todellakaan enää tee. Silti minunkin teki mieli selvittää kymmenennen kerran, miten Harry Holen käy: saako hän naisensa, jääkö hän eloon. Osallistun teoksella HelMetin lukuhaasteeseen ja kuittaan kohdan 49 (dekkari). (Kuva: Vintage Trade Paperback.)