Korona- ja kiireajan hemmotteluhankinta, joka yllätti positiivisesti! Kirjan nimen ja takakannen kuvauksen perusteella en ehkä olisi tarttunut tähän teokseen ostomielessä - kirjastosta olisin saattanut sen toki lainata. Mutta luin siitä pari niin mairittelevaa blogipostausta, etten voinut vastustaa kiusausta, etenkin kun kirja sijoittuu Oxfordiin ja Englannin maaseudulle.
Minun piti viettää mukava, viaton kevätloma Englannissa eikä sekaantua mihinkään, mutta sen sijaan kuuntelin kuolleiden ääniä, epäilin taloudenhoitajaa salasuhteesta ja botanistia eläinsuojelurikoksesta. Aikaisemmin minun Englantini oli ollut mustarastaan laulua, teekutsuja ja sinililjoja, mutta nyt pilvet olivat alkaneet kerääntyä taivaanrantaan, ja se oli kokonaan omaa syytäni.
Nora rakastaa Englantia ja romantiikan ajan runoilijoita, muttei ole koskaan edes suunnitellut matkaa saarelle, sillä todellisuushan saattaisi pilata hänen kuvitelmansa, jossa kävellään mukulakivikatuja keskiaikaisessa kylässä, ja jossa rikokset ratkaisee Morse. Yllättäen hän kuitenkin saa kutsun Englantiin, jossa hänen sisarpuolensa Heli on menossa naimisiin - aatelisen kanssa! Puitteet perillä ovat täydelliset: satoja vuosia vanha kartano ja sen puutarha, nuivat palvelijat, sulhasen takakireät vanhemmat ja ennen kaikkea lähellä sijaitseva yliopistokaupunki Oxford.
Oxford kylpi alkukesän hennossa auringonpaisteessa. Kostea ja lämmin tuuli heitti minut High Streetiltä University Collegen sisäpihalle, missä siistiksi leikatun nurmen reunoilla kukki pieniä, vaaleansinisiä lemmikkejä.
Jonkin Oxfordin collegen sisäpihaa. Oma otos. |
Nora on hauska yhdistelmä sarkasmia, jääräpäisyyttä ja suusta putoavia sammakoita. Hänen goottihenkisyytensä poikkeaa Helin omaksumasta linnanneito-lookista, mutta brittikirjallisuuden klassikot tuntevana hän löytää helposti älyllistä seuraa ja haasteita. Mero on luonut upean tunnelman, joka hohkaa romantiikan ajan dramatiikkaa, hullunkurisia kohtaamisia, ympäröivän luonnon väkeviä tuoksuja, okkultismia, mysteerejä ja eroottista säpinää. Tällaisen kuvauksen perusteella olisin saattanut itse jättää kirjan ostamatta, mutta Mero kirjoittaa niin viettelevää tekstiä, että ennakkoluuloni joutuivat romukoppaan.
Ihana yhdistelmä kartanoromantiikkaa, salapoliisijännitystä ja taidetta. Sopii lukijalle, joka haluaa rentoutua ja lähteä nojatuolimatkalle, ja joka ei pelkää runsaita viittauksia runouden historiaan tai englanninkielisiä säkeitä kahdensadan vuoden takaa. Noran sarkastisesta hahmosta ja teoksen eroottisesta latauksesta tuli mieleen S. A. Keräsen Symbioosi, joka samoin sijoittuu Oxfordiin. Voi kunpa pääsisin sinne taas joku päivä!
Kuvassa Christ Church College, Oxford. Oma otos. |