Heather Morris 2018. Englanninkielinen alkuteos The Tattooist of Auschwitz. Suomentanut Pekka Tuomisto. Aula & Co 2019. 286 s. Lainasin kirjastosta. Kuva kustantajan.
Kirjailija ja käsikirjoittaja Heather Morris tapasi erään iäkkään miehen jo vuonna 2003. Viisitoista vuotta myöhemmin miehen kertomasta tarinasta tuli maailmalla menestynyt romaani. Mies oli nyt jo edesmennyt slovakialaissyntyinen Lale Sokolov, joka kertoi vuosistaan keskitysleirillä toisen maailmansodan aikana ja kuinka hän tapasi siellä tulevan vaimonsa Gitan. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin mies uskalsi kertoa, mitä tuolloin tapahtui.
Vaikka Lale oli luvannut itselleen pysytellä hengissä, vasta Gitan tapaaminen sai hänet todella sinnittelemään. Kielitaitoisella miehellä oli rutkasti onnea matkassaan, mutta hän oli myös uskomattoman rohkea ja neuvokas, ja päätyi kerta toisensa jälkeen auttamaan muita - oman henkensä uhalla. Lalen oma asema kammottavalla kuoleman leirillä oli hieman muita parempi, mutta ei hänkään välttynyt vaaralta eikä pahoinpitelyltä.
Lalen tehtävä tatuoijana toisaalta pelasti hänet apatialta ja liian raskaalta fyysiseltä työltä. Toisaalta hän näki läheltä valtavan ihmisraukkojen virran, ja usein myös sen, mitä näille tapahtui. Nuorukainen oli romahtamispisteessä vain hetkittäin ja pystyi pitämään päänsä kylmänä, sulkemaan karmeat kohtalot ajatustensa ulkopuolelle. Supliikki mies sai helposti ystäviä ja solmi vastahakoisiakin suhteita, joista oli hyötyä. Parasta ja kauneinta oli kuitenkin Gita, jota pääsi tapaamaan aina silloin tällöin. Myös Gitan onni oli tehdä töitä hallintorakennuksen varsin turvallisissa olosuhteissa. Romaani onkin selviytymistarina ja muistutus siitä, mitä on tapahtunut, muistutus jälkipolville ettei samanlaista tapahtuisi enää. Se on myös rakkaustarina pariskunnasta, joka piti toisistaan huolta noiden järkyttävien kolmen vuoden ajan ja vuosikymmenet sen jälkeen.
Morrisin kirjoitustyyli on raakuuksista ja tuntemistamme faktoista huolimatta yllättävän kevyttä ja helppolukuista. Tarina korostaa elämänmyönteisyyttä, lähimmäisenrakkautta ja sinnikkyyttä jopa niin, että teksti on paikoin siirappista. Jotenkin tässä kontekstissa inhottaa käyttääkin tuollaista adjektiivia, mutta näin sen koin. Toisaalta siirappisuuden tarkoituksena on auttaa lukijaa eteenpäin ja tarjota mielekäs lukukokemus mahdollisimman monelle.
Gitan keskitysleiriystävistä Cilka on nuori nainen, jonka tarinan Heather Morris kirjoitti seuraavaksi romaanikseen. Minulla on lukulistalla Markus Zusakin Kirjavaras, joka sekin paneutuu juutalaisvainoihin. Tästä romaanista lisää blogeissa Kirsin Book Club, Kirjanmerkkinä lentolippu, Lukupino ja Kirjoihin kadonnut. Helmetin lukuhaasteessa käytän tämän kohtaan 6: Kirjan nimi alkaa ja päättyy samalla kirjaimella. Seinäjoen kirjastohaasteessa tämä sopii kohtaan 9: Sota-ajasta kertova kirja. PopSugar Reading Challenge: A book with a map.
Morris kirjoittaa hyvin, vaikka aihepiiri on kuvottava. Cilkan kirja kuvaa vielä hirveämpiä olosuhteita. Näistä olosuhteista jotkut selvisivät.
VastaaPoistaMinua hieman pelotti tarttua kirjaan aihepiirin vuoksi, mutta Morris teki lukemisesta helppoa.
Poista