11.1.2017

Tuula Levo: Tuulenajama

Tuula Levo. 2009. Tuulenajama. Otava. 351 s.

Teuvo Pakkala tunnetaan oululaisena kirjailijana ja parhaiten Ouluun sijoittuvista teoksistaan Vaaralla (1891), Elsa (1894) ja Lapsia (1895). Oulusta lähdettyään Pakkala asui ympäri Suomea, mm. Järvenpäässä, Kokkolassa ja Kuopiossa, muttei kirjailijana saavuttanut enää sitä mainetta ja tasoa, ainakaan omasta mielestään, jonka Oulun-vuosinaan ehti saavuttaa. Tuulenajama on elämänkertaromaani Teuvo Pakkalasta noin vuosina 1900 - 1925 ja perustuu Pakkalan lähettämiin kirjeisiin (Kirjeet 1882 - 1925) ja tunnettuihin elämänvaiheisiin.

Tukkijoella-näytelmä  (1899) menestyy hyvin Helsingissä, mutta Pakkala nolostuu sen saamasta huomiosta. Kevyt näytelmä ei ole sitä työtä, mihin hän on kirjailijana ryhtynyt. Pakkalalla on läheiset välit Otavan kustantamoon, mutta vuosisadan alku on vaikeaa. Romaani Esteristä  (Pieni elämäntarina) on kuin väkisin väännettävä valmiiksi, eikä kritiikki ole mieluista. Kirjailijan tulot ovat aina olleet vähäiset ja velkataakka vain kasvaa. Miehellä on nimekkäitä takaajia, mutta hän tietää itsekin, että vaihtoehdot alkavat olla vähissä. Kun Kokkolan tehtailijatuttavat ehdottavat hänelle kauppamatkustajan töitä, ottaa Pakkala pestin vastaan varovaisen innokkaasti ja muuttaa perheineen takaisin Pohjanmaalle.

Tuulenajama panostaa eriyisesti Pakkalan elämänvaiheisiin Kokkolassa. Tehtaalla ei töitä riitä kovin pitkään, mutta kaupungissa arvostetun ystävänsä suosituksesta Pakkala palkataan opettajaksi. Opettajana kirjailija kokee olevansa hyvä ja pidetty, mutta palkka on vähäinen eikä velattomasta tulevaisuudesta ole tietoakaan. Jatkuva puute rahasta ja velkojen uudelleenjärjestely vie voimia. Kokkolan-vuosina Pakkalan kirjallinen tuotanto ei ole runsasta; oman lapsen lukemaan oppiminen innottaa hänet kuitenkin laatimaan Aapisen, joka jää elämään. Vuodet Kokkolassa eivät ole helppoja, sillä kulttuuriympyrät ovat pienet ja sisällissota ravisuttaa myös Pakkalan perhettä. Pakkala on poikansa kanssa mukana suojeluskuntatoiminnassa, mutta ei olisi osannut aavistaa, millaisiin tehtäviin se hänet pakottaa. Puoli on valittava, jottei käy huonosti.

Romaani on toki paljon muutakin kuin kirjailijan rahavaikeudet tai suuren inspiraation puute. Tuulenajamassa on voimakkaasti läsnä koko suomalainen vuosisadan alun kulttuurielämä: kirjailija Juhani Aholla on vahva rooli Teuvo Pakkalan kannustajana ja kirjetoverina, mutta myöhemmin välit viilenevät. Erikoinen persoona Algot Untola (eli Maiju Lassila) tulee tutuksi Pohjanmaalla. Pakkalan tarinassa näkyy runsaasti muitakin ajan nimiä: kriittinen Eino Leino, nivalalainen Kyösti Vilkuna, Helsingissä Söderströmit ja Yrjö-Koskiset, Oulussa V. A. Koskenniemi, ja onpa Pakkalan kummipoika Suomen Kuvalehden ensimmäinen päätoimittaja. Levo on ripotellut tunnettuja aikalaisia osaksi tarinaa hyvin luontevalla tavalla.

Teos on myös vahvasti avioliitto- ja perheromaani. Pakkalan vaimo Agnes on kotirouva, ylpeä miehensä kirjailijan urasta eikä niele helpolla miehensä myyjän tai konttoristin työtä. Pariskunnalla on läheisen lämpimät välit, vaikka tietysti ajoittain otetaan yhteen eivätkä heidän poliittiset näkemyksensä sisällissodan keskellä ole ihan yhteneväiset. Pakkala kantaa koko elämänsä huolta siitä, ettei pystynyt antamaan Agnekselle sellaista elintasoa, jonka tälle olisi suonut. Koti on Pakkalalle rakas paikka, oli se missä tahansa. Pariskunnalle siunaantuu vain kaksi poikaa, joille Teuvo on isänä läsnäoleva, harrastava ja leikkisä. Hän on jatkuvan kiinnostunut lapsen maailmasta ja kokee olevansa isänä vapaamielisempi kuin monet aikalaisensa.

Teuvo Pakkala koki kai itse jääneensä 1800-luvun lopun teostensa jälkeen jonkinlaiseksi B-luokan kirjailijaksi, mutta viimeisinä vuosinaan hänelle myönnettiin ansioidensa vuoksi kuitenkin korotettua kirjailijaeläkettä ja Otava otti romaaneista uusia painoksia. Olen itse opiskellut kirjallisuutta Oulun yliopistossa, jossa Teuvo Pakkalan tuotanto oli hyvin esillä ja näkyypä hänen nimensä paikallisessa nimistössäkin. Pakkalaa pidetään suomalaisen realismin yhtenä suurista nimistä, ja hänen tunnetuimmille teoksilleen on ominaista mm. työläislasten karun elämän kuvaus ja kritiikki yhteiskunnallista eriarvoisuutta kohtaan. Osin fiktiivistä, osin faktoja hyödyntävää romaania Teuvo Pakkalan elämänvaiheista oli erittäin mielenkiintoista lukea!

Lukupiiriimme valittu kirja täyttää Helmetin haasteessa kohdan 36: Elämäkerta tai muistelmateos. Tuula Levo on aikaisemmin kirjoittanut mm. Juhani Ahoa rakastaneista Soldanin siskoksista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti