Kirjabloggaajien joulukalenterin 9. luukku

Tänään joulukuun 9. päivä Anna ja hänen lukuisat kaimansa viettävät nimipäivää. Neitsyt Marian äiti, Pyhä Anna, on sulautunut suomalaiseksi Anniksi ja Annikiksi jo vuosisatoja sitten.

Vanhassa kansanperinteessä Annan päivällä on merkittävä rooli jouluvalmisteluissa. Tästä kertovat sanonnat Anni oluet panee tai Annana oluet pannaan, juhlana joukolla juodaan. Koska Annan vastaista yötä pidettiin vuoden pisimpänä, oli silloin tapana nousta jo puolenyön jälkeen leipomaan ja paistamaan jouluherkkuja. Samana yönä kuljettiin myös naapureissa pyytämässä paistinkakkua. Jokainen antoi, sillä siitä riippui leivän kesto ja vuoden kalansaalis. Annan vastaisen yön pituus on myös säilynyt sanonnoissa, kuten On niin pitkä kuin Annan päivän aikuinen yö tai On kylmää ja synkkää kuin Annan päivän aikaan.

Kristittyjen Pyhä Anna alkoi saada suomalaisten metsäjumalten ominaisuuksia idässä jo noin 1000 vuotta sitten ja lännessäkin viimeistään 1300-luvulta lähtien. Lähtökohtana oli Annan suuri valta ja voima katolisessa kirkossa, jonka meikäläiset metsämiehet halusivat saada puolelleen. Annikin oli helppo vallata sekä Tapion emännän että tyttären paikka suomalaisissa uskomuksissa, sillä kummallakaan paikalla ei ollut edeltäjää. Nimellä Anna oli pyhyytensä lisäksi oma voimansa, sillä onhan se niin lähellä suomalaisia sanoja antaa, antaja. Tämä tulee esille vanhoissa runon säkeissä:

Anna minulle, me Annalle,

sinun antoaikanasi

minun pyyntöpäivänäni,

heitä auki annin aitta!

Suomalainen metsäusko ja muualta tullut kristinusko sekoittuivat monella tapaa toisiinsa keskiajalla, kuten vanhoista loitsuista käy ilmi. Uusi pyhimys valjastettiin sopivaan tehtävään, vaikkapa metsän emännäksi:

Annikki metsän emäntä

Avoa rahainen aitta

metsän linna liikahuta

En minä pyhänä pyyvä,

aina arkena ajelen.

Muinaisen ajanlaskun mukaan Annan päivä oli vuoden lyhin päivä eli ikivanha suomalaisten talvipäivän seisaus. Katolilainen Pyhä Anna peri siis Suomessa vanhan merkkipäivän. Sekin kertoo Annan suuresta suosiosta meillä - metsän jumalattarena tai kirkon pyhimyksenä. Tuo alkuperäinen talvipäivän seisaus oli kuitenkin 15.12. Nykyiselle paikalleen 9.12. se siirrettiin 1600-luvun loppupuolella.

Hyvää nimipäivää Anna, Anni, Anne, Anu, Anneli, Annikki ja Annukka! Nimen muita muunnoksia on valtavasti, vaikkeivat kaikki vietä nimipäiväänsä samana päivänä. Suomessa tunnetaan mm. Anniina, Anette, Anja, Annu ja Anita. Anna on yksi yleisimpiä etunimiä (minunkin ensimmäinen nimeni!) Suomessa ja koko maailmassa. Se on lähtöisiä heprean nimestä Hannah, joka tarkoittaa armoa tai suosiota.

Pyhä Anna

Eilisen eli 8. luukun voi käydä lukemassa blogissa Tuntematon lukija. Huomenna joulukalenterin 10. luukku avautuu blogissa Hurja Hassu Lukija! Kaikki joulukuun luukut löytyvät ensimmäisen luukun avanneen Hyllytontun blogista. Leppoisaa joulukuuta!
Lähteet: Wikipedia ja Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto (Otava 1950). Kuvat: joulutampere.fi ja internetdict.com