Katsaus kirjavuoteen 2022

Osallistuin tänä vuonna samoihin lukuhaasteisiin kuin edellisinäkin vuosina. Helmet-kirjastojen 50 kirjan haaste on näistä se johon sitoudun yleensä totisimmin, ja sen sainkin valmiiksi, tosin vasta tällä viikolla. Helmetille luotua excel-taulukkoa olen hyödyntänyt tilastointia varten koko vuoden, mutta siitä lisää myöhemmin. Toinen suurhaaste on Goodreadsin Around the Year in 52 Books, joka jäi tänä vuonna kahta kirjaa vaille vajaaksi. Ensi vuoden Goodreads-haastekohdat on jo julkaistu ja suunnitelmani sitä varten ovat jo pitkällä! Kokonaan suoritettua sain Seinäjoen kaupunginkirjaston haasteen, jossa kerättiin paikkoja. Lähes valmiiksi sain niin ikään Pohjoisen lukuhaasteen, joka osoittautui haasteista vaikeimmaksi. Heinäkuussa osallistun perinteisesti naistenviikon lukuhaasteeseen ja pyrin sitä varten postaamaan teoksia, jotka ovat viikon nimipäiväsankareiden kirjoittamia (Tiina, Jenny, Johanna, Riina...).  

  Helmetin hieno taulukointi tosiaankin auttaa kertomaan koko vuoden lukusaldostani. Sen mukaan olen lukenut tänä vuonna reilut 20 000 sivua kirjallisuutta. Olen lukenut 63 teosta kokonaan ja jättänyt kesken 8 kirjaa. Näistä osa jäi kesken, koska en saanut niistä iloa ensimmäisten kymmenten sivujen aikana tai koska aika vaan ei ollut oikea. Osaan niistä saatan palata myöhemmin. Olen arvioinut valtaosan lukemistani kirjoista arvosanalla 4 - 5, mikä kertoo siitä, etten ole huonoimpia kirjoja tosiaankaan lukenut loppuun asti.

Tietokirjoja olen lukenut vain 7 kappaletta - tämä saattaa olla jopa edellisvuosia enemmän, sillä olen hyvin laiska lukemaan tietokirjallisuutta. Mieleenpainuvimmat tietokirjat olivat Mari Pihlajaniemen Olipa kerran Pohjola, Nellie Blyn 10 päivää mielisairaalassa sekä Sami Sillanpään Keskellä virtaa Kongo. Runoteoksia luin kolme, sarjakuvateoksia vain kaksi ja elämäkertoja kolme kappaletta. Loput ovat enemmän tai vähemmän perinteistä kaunokirjallisuutta; näistä jännityksen alle luokittelin 16 kirjaa.

Lähes puolet lukemistani kirjoista on kotimaisia. Ulkomaisista teoksista eniten luin ruotsalaista, brittiläistä ja yhdysvaltalaista kirjallisuutta - ei siis yllätyksiä niiden suhteen. Uusia maita kertyi maailmanvalloitusta varten kuitenkin Boliviasta, Argentiinasta, Kongosta, Sansibarista ja Israelista. Tänä vuonna kaksi kolmasosaa kirjoistani oli naisten kirjoittamia - osuus on hieman edellisvuotta pienempi, jolloin luin tätäkin enemmän naisten kirjoittamia kirjoja. Olen edelleenkin perinteisen kirjan ystävä, sillä luin e-kirjana vain seitsemän teosta. Näitä menee yleensä junamatkoilla ja lomilla ylipäätään. En kuunnellut yhtään kirjaa.

Olen ostanut ja saanut lahjaksi kirjoja tänä vuonna aika paljonkin, mutta en ole ehtinyt lukea niitä. Kirjaston varausjono on pitkä ja minulla on jatkuvasti niin paljon lainoja, että ne täytyy lukea alta pois ennen kuin pääsen ostokirjojen pariin. 71 % lukemistani kirjoista oli kirjastosta. Luen hyvin nuorta kirjallisuutta, sillä vain 3 kirjaa on kirjoitettu ennen vuotta 2000, mm. tuo edellä mainittu Nellie Blyn teos sekä Märtä Tikkasen Miestä ei voi raiskata. Goodreadsin tilastoista saan nopeasti tietää, että Pirkko Saision Passio oli paksuin lukemani teos ja Olli Sinivaaran runoteos Puut oli kaikkein ohkaisin.

Vuoden parhaat eli viiden tähden kirjat ovat tässä lukujärjestyksessä: Miriam Toewsin Naiset puhuvat, Helmi Kekkosen Tämän naisen elämä, Riina Tanskasen Tympeät tytöt, Pirkko Saision Passio, Rosa Liksomin Väylä, Märtä Tikkasen Miestä ei voi raiskata, Tommi Kinnusen Pimeät kuut, Tara Westoverin Opintiellä, Alex Schulmanin Malman asema, Douglas Stuartin Shuggie Bain, Maggie O'Farrellin Hamnet sekä Noora Vallinkosken Koneen pelko. Moni kirja sai 4,5 tähteä - mm. jo yllä mainittu Sami Sillanpään teos, joten kaiken kaikkiaan olen lukenut hurjan määrän erittäin hyviä teoksia, ja yllä listatut olisi hyvin vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen.

Kuvassa osa kirjoista jotka odottavat lukuvuoroaan. Tulevana vuonna osallistun mitä todennäköisimmin samoihin lukuhaasteisiin kuin tänäkin vuonna. Niitä varten on neljä korkeaa pinoa kirjaston lainakirjoja ja ostamiani tai saamiani kirjoja odottamassa vuoroaan. Kirjaston varausjonossa on noin parikymmentä kirjaa lisää. Alkuvuodesta käyn lisäksi läpi kustantamojen katalogeja ja merkkaan muistiin kiinnostavimmat. Tänä vuonna luin eniten maalis-, kesä-, heinä- ja lokakuussa eli opettajan lomakuukausina ja uskon että tendenssi on ensi vuonna sama. Naistenviikon haastetta varten alan jemmata sopivia kirjoja hyvissä ajoin. Lisäksi suunnitelmissa on piristää aamuisia bussimatkoja äänikirjojen avulla. Tätä vuonna tavoitteekseni asettamani 75 kirjaa ei tullut täyteen, mutta ensi vuonna aion silti asettaa saman tavoitteen! Toivon myös kovasti että Blogistania äänestää tämänkin vuoden parhaista teoksista heti alkuvuonna 2023.